Aurinko laskee Harjun taakse. Päivä on ollut mukava, vaikkakin tunteiltaan vaihteleva. Palaan ajatuksissani aamuun.
En pidä matkustelusta, oli sitten kyse ulkomaan tai sisä-Suomen reissusta. Tänään on kuitenkin Veeran syntymäpäivä ja päätämme lähteä heti aamusta Tampereelle. Olen nukkunut tavanomaisen kehnosti. Unenlaatu on viime aikoina ollut erittäin heikkoa. Syytän ahdistustani.
Kahvia, ulkona syömistä, shoppailua. Mokkamestareiden kahvikupillinen on liikaa ja meinaan saada paniikkikohtauksen. Valtavat paikat täynnä ihmisiä, 253mg kofeiinia verenkierrossa ja matkustelu yhteensä aiheuttavat sen, että ahdistus kohoaa huippuunsa. Saan itseni kuitenkin rauhoitettua, en halua pilata vaimon syntymäpäivää.
Rahaa kuluu, mutta en jaksa välittää nyt siitä. Ostan heräteostoksena musiikkiliikkeestä Lotalle huuliharpun. Hänellä on melkein kaikki soittimet, mutta tämä puuttuu. Päivä kääntyy iltaan ja löydämme lapsille mukavia tuliaisia. Kotiinvietäväksi on pelikaupan pehmoleluja, herkkuja, vaikka mitä. Kun saavumme kotiin, lapset ovat iloisia. Vähän kuin joulu olisi.
Kiitos äiti kun kävit katsomassa lapsia. Kuulemma Teeleidissä oli kivaa. Pojalla oli vähän tylsää, mutta minttusuklaakakku oli hyvää.
Nyt on väsynyt olo. Ehkä ensi yönä unikin maittaa.
Tässä kirjoituksessa on 190 sanaa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (20:29) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Viides päivä ilman kofeiinia
Mahtava päivä. Herään suhteellisen hyväntuulisena ja levänneenä. Aamun palaveri sujuu kivan tehokkaasti, joten jää enemmän aikaa tehdä oikeita töitä. Päivän yleisilmapiiri on rento ja iltapäivään mennessä porukka onkin jo oikein vapputunnelmissa. Juuri nyt tuntuu, että homma toimii niin toimistolla kuin kotonakin. Hyvä fiilis tästä kaikesta.
Töiden jälkeen menen perhettä vastaan Sokokselle. On tarkoitus hieman shoppailla vaimoni syntymäpäivän kunniaksi. Kyseinen aktiviteetti on vihonviimeinen, jota itse harrastaisin, mutta tänään teen poikkeuksen. Rouva haluaa syntymäpäivälahjaksi uuden repun ja kengät, joten katsomme hänelle sellaiset.
Kuin sattumalta itsekin tarvitsen uuden repun ja kengät, joten ostamme itsellenikin sellaiset. Fjällräven Kånkenin 17-tuuman läppärireppu ja vaimolle vaniljan ja vadelman värinen 15-tuuman vastaava. Kengiksi vaimo valitsee Converset, minä Vansit.
Shoppailun jälkeen menemme Bella Romaan Italialaiselle pizzalle. Syömme vatsamme täyteen ja jopa lapset nauttivat ruoasta. On mukava syödä ja jutella koko perheen kesken, se on harvinaista herkkua varsinkin meille nykyperheenä, jolla ei ole enää edes ruokapöytää keittiössä. Syömme yhdessä ilman laitteita korkeintaan jouluna ja juhannuksena.
Ruoan jälkeen annan lapsille rahaa ja he ryntäävät herkkuostoksille. Menen vaimon kanssa kotiin viemään ostokset ja samalla tarkistan Finnkinon varausnumeroni. Tajuan samalla, että Finnkino on vaihtanut protokollaa varauksissaan ja liput olisi pitänyt lunastaa 24 tuntia ennen näytöstä. En kuitenkaan ole huolissani, sillä pikaisen tarkituksen myötä totean, että paikkoja vielä löytyy.
Illan päälle hyvä elokuva. Tämä se vasta on elämää.
