Vilkas sunnuntai. Kahvia vaimon kanssa, 8km lenkki jäällä, Mastodon-päivitys, tämmöstä, tämmöstä ja tämmöstä. Ihan kaikkea en saanut tehtyä mitä aamulla suunnittelin. Mutta se on sellaista. 90% riittää.
Aikainen herätys aamulla. Uusi viikko, täältä tullaan taas.
Tässä kirjoituksessa on 44 sanaa. Blogi on osa Fediversumia, voit tykätä ja kommentoida seuraamalla blogia Mastodonissa.
Fediversumi -reaktiot
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (23:07) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Aikaansaaminen
Olen äärimmäisen tekeväinen ihminen. Aina ollut. Ehkä sen vuoksi tämä Mastodon-palvelinkin on olemassa, koska olen aina halunnut tehdä asiat omalla tavallani. Yritykseni syntyi siitä, kun olin tyytymätön työssäni näkemääni väärien ja jopa haitallisten teknisten asioiden tekemiseen. Kukaan ei kuunnellut minua, joten päätin ottaa ohjat käsiini ja tehdä asiat paremmin.
Jo pienestä tykkäsin tehdä itse. Opin kirjoittamaan ja lukemaan 5-vuotiaana ja kirjoitin ensimmäiselle tulevalle opettajalleni ”kirjan” nimeltään ”Taikuri menee kouluun”. Kouluikäisenä harrastin ohjelmointia, tietokoneita, videopelejä, kirjoittamista, piirtämistä, sarjakuvapiirtämistä, lumilautailua, skeittaamista, salibandya, pianon soittamista, kitaran soittamista ja hetken soitin jopa rumpuja. Opiskelin suomen, ruotsin ja englannin lisäksi ranskaa ja espanjaa.
Minulla on jatkuvasti ideoita, joita toteutan projekteiksi. GitHubissani (eräänlainen ohjelmoijille tarkoitettu koodivarasto ja some) on yli 700 projektia.
Tällä hetkellä töiden lisäksi pyöritän lukuisia avoimen lähdekoodin työkaluja, kuten tätä Mastodon-palvelinta, mutta myös esimerkiksi omaa avoimen lähdekoodin korporaatiovapaata Dropbox/Google Drive vastinetta Nextcloudilla. Vaikka käytänkin kaupallisia palveluita, minulle on tärkeää omistaa oma datani.
Tämän sanottuani, vaikeinta on ollut opetella jättämään asioita kesken ja antaa asioiden olla. Minulla on satoja juttuja, joita haluan tehdä ja seuraavana vuorossa ovat mm. mastodonopas.fi, oma ehostettu Pixelfed-palvelin ja muutama muu vapaa-ajan projekti. Tänä viikonloppuna oli tarkoitus myös ajaa uusimmat päivitykset meille mementomori.socialin käyttäjille. Mutta tiedän, että jos en jaksa, ei minun tarvitse. Asioita voi ja pitää lykätä eteenpäin, koska myös lepo on tärkeää.
Olen saavuttanut paljon jo nyt. Olen toteuttanut monia merkittäviä verkkopalveluita. Olen pistänyt pystyyn jokseekin menestyneen yrityksen. Olen julkaissut oman musiikkialbumin. Vielä kun alkoholia käytin ja oluthifistelin, panin kaksi omaa olutta. Minulla on perhe, upea vaimo ja kaksi lasta. Kirja on vielä kirjoittamatta ja uusi levy vielä julkaisematta, mutta olen kirjoittanut blogeihin useamman kirjan edestä 20 vuotta ja biisejäkin on pöytälaatikossa useamman levyn edestä. Ehkä vielä jonain päivänä.
Hassua on, että vasta kolmekymppisenä olen havahtunut siihen, että ehkä sittenkin osaan jotain ja ehkä sittenkin tällä kaikella on merkitys. Sairastin aiemmassa elämässäni masennusta ja meinasin jättää leikin kesken, se on toinen tarina kerrottavaksi, mutta en oikeastaan aiemmin ajatellut osaavani yhtään mitään. En varsinkaan pitänyt tekemistäni minään.
Tästä tulikin vahingossa bloggauksen mittainen somepäivitys, mutta halusin ehkä vain itsellenikin sanoittaa, että aina ei tarvitse jaksaa, kun teen jo aika paljon. Juuri nyt on ollut niin hektistä, että pyhitän viikonloput levolle.
Muista, että sinä olet tärkeä. Sinä merkitset. Tekemiselläsi on merkitystä. Olemisellasi on merkitystä.
