Monesti huomaan, ettei olisi tarvinnut tehdä niin pitkää työpäivää, mutta olen taitava keksimään pakottavia syitä itselleni. Tämä on ainainen, sisäinen ristiriita.
Pizzaa, migreenilääkettä, iltapäiväkahvit, 5-6 tunnin yöunet. Muunmuassa näistä elämäni koostuu tällä hetkellä.
Päivään mahtuu enemmän koodia ja palvelimia kuin läheisten seuraa. Teen töitä tietokoneiden ja tekoälyjen kanssa. Ihmiskontakti jää vähemmälle. Tänään se on erityisen konkreettista, kun toimistollakaan ei ole ketään. Ei edes viereinen yritys. Lunta sataa, katson ikkunasta ulos. Kylmä pimeys katsoo takaisin.
Tyhjä olo.
Ehkä se tästä.
Keskustelu
Ei vielä kommentteja
Kukaan ei ole vielä sanonut mitään. Aloita keskustelu Mastodonissa tai siellä, missä kirjoitus on jaettu.
Osallistu keskusteluun
Keskustelu käydään somessa. Julkiset kommentit Blueskysta, Threadsista ja Mastodonista tuodaan tämän artikkelin kylkeen automaattisesti. Voit vastata kirjoitukseen suoraan omalta Mastodon-tililtäsi tai miltä tahansa fediversumin palvelimelta:
Haku löytää kirjoituksen, ja voit vastata siihen kuten mihin tahansa julkaisuun.
@[email protected]
Kun kirjoitus jaetaan Mastodonissa, Blueskyssa tai Threadsissa, jakoon tulleet vastaukset ja lainaukset kopioituvat tänne viestiketjuineen. Keskustelu näkyy täällä yleensä vartin sisällä.