Hieman optimistisempi päivä, vaikka aamu alkaa sillä, että kaadan kahvia sukalleni. Kuinka se on edes mahdollista?
Päivät menevät umpitunnelissa ohjelmoiden ja koordinoiden, mutta deadlinet eivät anna armoa. Muu elämä on laitettava nyt paussille. Olen varannut reilun kahden viikon joululoman. Toivottavasti se riittää palautumiseen.
Tässä kirjoituksessa on 49 sanaa. Blogi on osa Fediversumia, voit tykätä ja kommentoida seuraamalla blogia Mastodonissa.
Fediverse -reaktiot
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (22:03) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Pimeys
Katson ulos toimiston ikkunasta. On pimeää. Mietin jälleen, mitä elämältäni haluan. Onko se tätä? Haluanko istua tietokoneella joka ikinen päivä aamusta iltaan? Vai haluaisinko myös tehdä jotain muuta…
En tiedä. Tätä olen tehnyt aina. En tavallaan tiedä mistään paremmasta. Toisaalta näiden pohdintojen syynä voi olla myös tämä ikuiselta tuntuva, synkkä ja pimeä marraskuu. Kaikki tuntuu jotenkin niin karulta ja yhdentekevältä. Vaikka hyviä asioita tapahtuisi, tämä tunnelma latistaa.
Kyllä, tätä minä haluan. Minä olen parhaimmillani netissä, silloin kun en pääse kesäiseen metsään juoksemaan. Pimeässä en halua juosta. Netissä en ole koskaan pimeässä.
PS. Sanelin tämän iPhonen sanelutoiminnolla. Ei tule ihan yhtä luonnostaan kuin kirjoittaminen, mutta käyhän se näköjään näinkin.
