Kello 19:25. Pääsen lopettamaan työt ”ajoissa”. Yhtiökumppanini sanoo aina, että kyllä kahdeksan tuntia pitäisi riittää. Ei se minulle ole tainnut teknologiayrittäjänä koskaan riittää.
Kaikista suurin haaste on silloin, kun jokainen tehtävä vie enemmän kuin tunnin aikaa, jokainen tehtävä on elintärkeä ja urgentti ja jokaisella tehtävällä on deadline seuraavana päivänä – tai vähintään sisäinen deadline, jotta asiat menevät eteenpäin. Tähän päälle kun lisätään vielä jatkuvat itsestä riippumattomat asiat, kuten bugit, tekninen velka, palvelinongelmat, keskeytykset, auttelut, puhelinsoitot, force majeuret, perheasiat, kolmannet osapuolet, nälkä, odottamattomat yllätykset ja muut aikasyöpöt, on kahdeksassa tunnissa pysyminen mahdotonta. Näitä skenaarioita on aina ja tulee aina olemaan, mutta jostain syystä syksyisin ja erityisesti tänä syksynä aika on rajallisempi resurssi kuin koskaan.
Ei minua haittaa tehdä töitä myöhään, mutta yli yhdeksän tunnin päivät alkavat rasittaa ja ottaa pumpun päälle pidemmällä jänteellä. Ihmisen aivot ja keho eivät kestä loputonta rääkkiä. ”Hard stop” eli kaiken tahallaan kesken jättäminen klo 18:00 ei ole toiminut pitkään aikaan. Jos jätän Internal Server Errorin bisneskriittiseen verkkopalveluun lojumaan, lähtee asiakas. Jos jätän palaveriin materiaalin tekemättä, on noloa vetää palaveri. Ja niin edelleen. Haluan korostaa, että vaikka tämä kuulostaa siltä että meillä on töissä kaikki huonosti, niin ei sentään ole. Tekemistä on vain yksinkertaisesti liikaa. Lähinnä sellaista erikoisosaamista tai orkesterointia, jota kukaan muu ei pysty tai ehdi tekemään. On lusittava nyt ja keksittävä tulevaisuudessa jokin ratkaisu tähän.
Sanotaan aina, että ihmisen pitäisi tehdä itsestään töissä ”helposti korvattava”. Sellaiseen tilanteeseen on omalla kohdallani valovuosi matkaa. Olen korvaamaton, enkä voi sille mitään. Ehkä joskus, ehkä ei koskaan. Tilanne on vain hyväksyttävä.
Tämän vuodatuksen päälle jotain hyvääkin: Kontrolloidut AI-agentit tekevät päivistäni tehokkaita. Teen arviolta vähintään kolmen ihmiset työt tekoälyn avustuksella. Enkä puhu mistään ChatGPT:stä, vaan komentorivillä toimivista AI-agenteista. Tästä aiheesta saisi oman luentonsa, joten en avaa tässä ohimennen sen enempää.
Toinen hyvä asia: Tämän viikon kokeiluna aamulenkit ovat lähteneet toimimaan hyvin ja olen päässyt nukkumaan ennen puolta yötä. Tähänkin on vaikuttanut ohjelmoimani AI-elämäntapavalmentaja-assariagentti, joka kertoo nörtille miten kannattaa toimia ja miksi, ja pysyy tiukkana. Toistaiseksi syntyy tuloksia. Katsotaan jäävätkö tavat pysyviksi.
Tässä kirjoituksessa on 420 sanaa. Blogi on osa Fediversumia, voit tykätä ja kommentoida seuraamalla blogia Mastodonissa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (19:43) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
F41.1
- Voisiko joku pysäyttää ajan?
- Miksi on taas maanantai?
- F41.1, voisitko jättää minut hetkeksi rauhaan? Mikään ei ole pielessä, joten pliis, pääkalloni, voisitko lopettaa?
- Älä tule kaamosmasennus, älä iske thanatofobia. Voisipa keskittyä tähän hetkeen. Missä ne minun kuulokkeet ovat, laitan meditaationauhan soimaan…
