Viikko on ollut äärimmäisen raskas. Tällä kertaa oikeasti. On pitänyt tehdä henkisesti vaikeita asioita ja päätöksiä. Perjantaipäivä sujuu tällä kertaa brutaalin työnteon parissa ja jatkuu pitkälle iltaan palvelinhommissa. Tämän on pakko olla intohimotyö, koska tuunaan palvelimia edelleen, kun kello lähentelee puolta yötä. Enkä ole päässyt edes vapaa-ajan palvelimiini asti. Perjantaina ei pitäisi tehdä eräajojen optimointia tuotannossa, mutta toisaalta nämä ovat asioita, jotka eivät aiheuta katkoja tai riskeeraa ajossa olevaa koodia.
Jostain syystä on virkeä olo, vaikka olen nukkunut tällä viikolla todella vähän. Ke-to yö oli pohjanoteeraus, koska en osaa nukkua hotellissa. Kolme tuntia unta ei vain riitä mihinkään. Sitä ei paikannut viime yön seistemän tuntia mitenkään päin. Silti jostain syystä aivoja, keskittymistä ja energiaa riittää vielä tähän aikaan perjantaina överiviikon jälkeen. Ehkä se on kofeiini, ehkä se on pakenemista töihin. En tiedä mitä se on, mutta käytän energian hyödyksi.
Olen laiminlyönyt läheisiäni poissaololla tällä viikolla, se harmittaa. Jospa viikonloppuna antaisin hieman aikaani muillekin kuin elottomille laitteille.
PS. Tänään kaksi uutta hienoa levyä ulkona, suosittelen:
Tässä kirjoituksessa on 210 sanaa. Blogi on osa Fediversumia, voit tykätä ja kommentoida seuraamalla blogia Mastodonissa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (23:18) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Me ollaan hävitty tää peli
Minulla ei ole tällaisten myllypäivien jälkeen mitään mahdollisuutta jäsennellä ajatuksiani iltaisin. Onkohan tämä päivittäinen recappaaminen ihan sairasta puuhaa? Tarjoilen vain treenausmateriaalia jollekin tekoälylle… Huokaus.
