Lotta saa kissanhoitokeikan ja haluaa, että saatan hänet perille asti. Olen iloinen, että 16-vuotias jaksaa vielä isänsä seuraa. Puen treenivaatteet päälle ja päätän, että juoksen takaisin. Spontaani 22 kilometriä tyhjään vatsaan on aina hyvä idea. Miksi en koskaan opi? Matkalla olevasta kaupasta tarttuu mukaan pähkinäpatukka, vauhtikarkkia ja Osheeta, mutta eihän se ihan riitä. Nautin silti luonnosta. Plussat voittavat miinukset.
Illasta odotetusti migreeni. Toivottavasti heltiää yötä kohden, tuntuu pahenevan vaan. Ei pitäisi katsella ruutuja, mutta tuntikausien makoilu kyllästyttää. Kipu 6/10. Migreenilääke on tietenkin loppu.
Sellainen se lauantai. Huomenna varmasti jo helpottaa.
Tässä kirjoituksessa on 101 sanaa. Blogi on osa Fediversumia, voit tykätä ja kommentoida seuraamalla blogia Mastodonissa.
Fediverse -reaktiot
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (20:42) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Hyrrä
Päivä on palon täynnä asiaa, joiden en tiedä edistyvän. Ehkä, toivottavasti. Vanhoja ihmisiä, uusia ihmisiä. Etäpäivä. Perheen parissa. Työkoneella. Parvekkeen riippumatossa.
Manulla on yskä. Korona tai flunssa. En ole ollut kipeänä yli vuoteen, mutta en yllättyisi, jos nyt tarttuu. Antaa tulla vaan kaikki.
Inceptionin Cobb’s totem -hyrrä jatkaa pyörimistään. Sitten se kaatuu. Se on merkki siitä, että tämä ei olekaan unta.
Uskaltaudun kirjoittaman Threadsiin ja jopa LinkedIniinkin. Vähän jotain muuta kuin kädenlämpöistä paskaa.
Onneksi on perjantai. Koitan unohtaa huonon omatunnon, joka kuittailee juoksemattomista juoksulenkeistä. Hiljaa.
