Tyttäreni täyttää tänään 16 vuotta, onnea Lotta! Aika menee kovaa vauhtia. Vastahan hän oli pieni vauva.
Olen tänään koittanut pysyä pirteänä, mutta mieltä kalvavat huolet. Sää ei voisi olla kauniimpi, mutta älykellossa on virtaa 4%, eikä henkinen energiakaan päätä huimaa. Tiedän, että juokseminen helpottaisi, mutta taidanpa kuitenkin keskittyä johonkin muuhun, vaikka pelailuun.
Huolimieltä on nyt vaikeaa pitää kurissa.
You live to fear, you lay yourself to rest
Programmed to crawl, it’s just a battle with hell
We are the prey, cannot break this spell
We are the slimes that kicks in the dirt
We are the plague spreading through the world
We are the disease, the virus eating our way
We are no one, we’re just living to dieWe’re just a lie, we’re just a fake, can’t wait ’till I’m finally dead
Erase my numbers and hope to never return again
Computerized, we’re all neutralized
In a world that’s controlled by machines
– Hypocrisy – Living to Die
Tässä kirjoituksessa on 160 sanaa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (19:01) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Aurinkoinen kevätlauantai
Nyt on aikalailla ainekset kohdillaan lauantaissa:
- Lotan syntymäpäivä. Viisitoistavuotias oli innoissaan iPhonesta, jonka piilotimme isomman paketin sisään Troijan hevonen -tyyliin. Aivan pähkinöinä, kun nollaodotukset.
- Puolimaraton, 21.21km menee kevyesti. Stravassa lenkkiloki. Viikon juoksukilometrit: 43.8km. Poluilla juoksemisen riemua on vaikea kuvailla. Katso itse.
- Pari tuntia Trivial Pursuitia illalla, kävelevänä tietosanakirjana on mukavaa.
