Mikä lokikirja?

Rollemaan kapteenin lokikirja on Rollen kevyt päiväkirja ja päivittäinen kirjoitushaaste. Tavoitteena on kehittää mielenterveyttä, kirjoittamisharrastusta ja madaltaa kynnystä itseilmaisuun.

Kiinnostaako saada reaaliaikainen ilmoitus uudesta tekstistä? Liity Rollen tekstit Telegram-ryhmään!

Tottakai!

Onnellisuutta vai oravanpyörää?

Joskus tämän lokikirjan avatessa tulee sellainen fiilis, että aivan kuin kirjoittaisin eilisestä. Ja sitä edellisestä. Ja sitä edellisestä päivästä. Fiilis tuo mieleeni Steve Cuttsin neljä minuuttia ja kuusitoista sekuntia kestävän lyhytelokuvan Happiness (2017), jonka voit katsoa alta:

Mitähän tapahtuisi, jos jonain aamuna en kääntyisikään Hotelli Alban kohdalla takaisin ja jättäisi juoksulenkkiäni viiteen kilometriin? Mitä jos sen sijaan jatkaisin juoksemista eteenpäin, läpi Mattilanniemen, Korkeakoskenlahden Ristonmaalle ja jatkaisin matkaani kohti Keljoa? Yhdeksään mennessä olisin juossut 15 kilometriä Muurameen. Yhteentoista mennessä olisin Korpilahdella ja juossut 4.9 kilometriä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, eli yhteensä 28.9 kilometriä (pisin lenkkini on toistaiseksi reilut 25 kilometriä). Tässä kohtaa varmaan jo töissä ihmeteltäisiin.

Jos jatkaisin vielä matkaa, ylittäisin maratonin mittaisen matkan hyvissä ajoin ennen Jämsää. Jos kuntoni sallisi, olisin iltakymmeneen mennessä Tampereella. Päivä olisi ollut erilainen. Ehkä en olisi nähnyt mitään tavallista poikkeavaa, mutta olisin tehnyt jotain aivan muuta kuin tyypillisesti teen.

Onneksi työni ja elämäni on kuitenkin sellaista, mitä itse haluan tehdä. Minun ei tarvitse etsiä onnea tai onnellisuutta, sillä koen sitä jo. Minusta tuntuu, että kaikki tästä eteenpäin on bonusta. Joskus silti mietin, että mitähän sillä välin tapahtuu, kun istun vain koneella. Meneekö jotain ”tärkeää” ohi? Mutta sitten tiedän, että ei mene. Riittää, että olen elossa ja oma itseni.

Luin juuri hiljattain Eddie Jakun kirjan ”Maailman onnellisin mies”. Kyseessä on holokaustista selviytynyt mies, joka kirjoitti kokemuksistaan 100-vuotiaana. Vahva suositus. Eddie on myös puhunut TED-talkissa, kannattaa katsoa:

Hieno mies. Eddie päätti kostaa Hitlerille ja muille vainoajilleen olemalla onnellinen. Jaan hänen näkemyksensä täysin. Jos joku on ilkeä, hankala, vihaa tai muuten vain käyttäytyy nihkeästi sinua kohtaan, paras tapa on vastata rakkaudella, myötätunnolla ja ystävällisyydellä. Näin itse teen.

Hajatelmat muuttuivatkin pidemmäksi blogaukseksi, mutta nämä pohdinnat ovat tärkeitä, vaikka tämä onkin vain lokikirja, eikä mikään metafilosofinen jaarittelupalsta.

Terapeuttini kysyi minulta viime viikolla mitkä ovat arvot, joiden mukaan elän. Minun oli jotenkin hirveän vaikea listata niitä. Olen saanut kristillisen kasvatuksen ja minulla on ollut hyvät vanhemat, joita kiittäminen on muunmuassa siitä, että tykkään kohdella muita kuten toivoisin itseäni kohdeltavan – ystävällisesti ja kohteliaasti. Mutta sitten toisaalta nuorempana olen ”hairahtunut polulta” ja tutustunut metallimusiikkimaailmaan, josta löytyy mm. okkultismia ja satanismia.

Elämänkatsomukseltani olen jonkin sortin kristillispohjainen agnostikko, jossa on ripaus nihilismiä (kukaan ei ole oikeassa, eikä väärässä, koska mitään arvoja ei ole olemassakaan). Uskon silti pohjimmiltani Jumalaan ja Jeesukseen. Stoalaisuudessa pidän lähinnä Memento morista, mutta muu tässä filosofisessa suuntauksessa ei innosta. Buddhalaisuudessa pidän zen-ajattelusta, mutta kaikki muu valaistumisen tavoittelu aiheuttaa lähinnä turhautuneisuutta ja haukottelua. Olen autoton ja kuljen joka paikkaan jalan, mutta en silti koe omaavani erityisemmin ekologisia arvoja – asia on vain tapahtunut, sillä pidän hyötyliikunnasta ja säästeliäästä autottomasta elämäntyylistä.

Mitä arvoni siis ovat? Ystävällisyys, säästäväisyys, kärsivällisyys ja lähimmäisenrakkaus? Kristilliset arvot ne kai pohjimmiltaan ovat. Mutta samalla olen Olen poiminut vähän sitä sun tätä mistä milloinkin.

Tein huvikseni arvotestin:

Itseohjautuvuus: 15/15 pistettä
Itseohjautuvuutta arvostava on utelias ja kiinnostunut monista asioista. Hänestä on tärkeää luoda uutta, tutkia ja yrittää ymmärtää asioita.

Vaihtelunhalu: 5/15 pistettä
Vaihtelunhalua arvostava rakastaa seikkailua, jännitystä, riskinottoa ja yllätyksiä.

Hedonismi: 12/15 pistettä
Hedonismia arvostava haluaa kokea mielihyvää, nauttia elämästä ja hemmotella itseään eri tavoin. 

Suoriutuminen:  6/15 pistettä
Suoriutumista arvostava haluaa menestyä, saavuttaa tavoitteita, erottua joukosta ja tehdä vaikutuksen toisiin ihmisiin. 

Valta: 11/15 pistettä
Valtaa arvostava haluaa ottaa ohjat ja päättää mitä tehdään. Hän haluaa toisten tottelevan häntä.

Turvallisuus: 14/15 pistettä
Turvallisuutta arvostava pitää tärkeänä niin yhteiskunnan kuin oman elämänsä ja ihmissuhteidensa vakautta ja turvallisuutta. 

Yhdenmukaisuus: 7/15 pistettä
Yhdenmukaisuutta arvostava haluaa toimia odotusten mukaisesti, noudattaa vallitsevia normeja. Hän uskoo, että säännöt on tehty noudatettaviksi. 

Perinteisyys: 6/15 pistettä
Perinteisyyttä arvostava haluaa elää tärkeimmän viitekehyksensä (esim. uskonnon, kulttuurin tai suvun) mukaisten tapojen ja perinteiden mukaisesti. 

Hyväntahtoisuus: 15/15 pistettä
Hyväntahtoisuutta arvostava haluaa pitää huolta ympärillään olevista ihmisistä, ja erityisesti läheistensä hyvinvoinnista.

Universalismi:  14/15 pistettä
Universalismia arvostavan mielestä kaikkia on kohdeltava reilusti, luonnosta on pidettävä huolta ja heikompia on autettava.

Siinäpä sitä onnellisuudesta ja arvoista. Näitä sopii miettiä säännöllisesti.

Tässä kirjoituksessa on 757 sanaa.

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 33-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä ja teknologiajohtaja perustamassaan digitoimistossa, verkkosivujen tekijä, koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Päivät kuluu monipuolisen musiikkiharrastuksen, retropelien ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Twitter ja leffat lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää