Sunnuntaikahvit, sunnuntaipitkis. Jutun juurta ei hirveästi irtoa tänään, eikä lenkille tee mieli lähteä. Onneksi kuitenkin lähden, sillä keli on kaunis. Käyn ensimmäistä kertaa Haukanniemen poluilla. Riemastun, sillä polut niemen ympäri ovat älyttömän nättejä ja hyvässä kunnossa.

Metsäpolkuja parempaa paikkaa ei olekaan. Vaimolle sanonkin, että sen jälkeen kun joskus kuolen, voi ajatella, että olen ikuisesti metsäpoluilla. Metsä ja polku on minun onnellisuuden paikkani, happy place. Memento mori.