Toinen huonosti nukuttu yö. Tämä ei ole hyvä asia, sillä jos jotain niin viikonloppuna pitäisi saada unta ja lepoa. Jos viikonlopunkin läpi painaa vähillä unilla, ei hyvä heilu. Huomaan olevani herkkäuninen. Pelkästään sää ja ulkoa tuleva meteli vaikuttaa nukkumiseen. En meinaa nukahtaa ja sitten kun nukahdan, heräilen tiedostamatta keskellä yötä tai uni on kevyttä. Älysormukseni tilastot ainakin sanovat että mikroheräilyjä on 20-30 joka yö. Ei tosin pitäisi tapittaa liikaa statseja, vaan kuunnella oloaan. Toisaalta, olo on ollut karmea.
Yöllä herään pörinään. Kauhukseni huomaan, että sisällä on ampiainen. Menen aina paniikkiin ampiaisista, sillä pienenä minua pisti pesällinen ampiaisia. Muistan ikuisesti, kun äitini ravisteli paitaani. Joskus epäilen, onko tämäkään tarina totta, koska en hirveästi muista lapsuudestani. Ampiaiskammo on kuitenkin jäänyt. En mielelläni jää samaan huoneeseen pörriäisen kanssa.
Huitaisen ötökkää tyynyllä kuvitellen tappavani sen. Eipä se siihen kuole. Etsin huoneen läpikotaisin neljä kertaa, mutta en enää löydä otusta. Ehkä se lensi ulos ikkunasta, mietin. Jää epävarma olo, mutta päätän nukkua, koska väsyttää vietävästi. Kello on yksi yöllä tai jotain. Unista ei tietenkään tule mitään, koska peiton alla on kuuma ja peiton ulkopuolella ei uskalla olla, mitä jos se vaikka pistää… viilennintä ei viitsi laittaa päälle, koska suhinalta ei sitten kuule pörinää. Ikkunaa ei viitsi laittaa kiinni, koska sitten ampiainen ei pääse lentämään ulos ja tulee entistä kuumempi.
Havahdun hereille puoli yhdeksältä aamulla. Ampiainen on kuin muisto vain, eikä enää oikeastaan kiinnostakaan. Päätän laittaa viilentimen päälle. Keli on trooppinen. Mistähän nämä lämmöt nyt tuli elokuun 16. päivä? Eikö odotettu syksy tullutkaan?
Muutama tunti hyvää unta auttaa huomattavasti olotilaan. Vaimon kanssa kahvitreffeille, kuten joka sunnuntai. Aion jatkaa tätä perinnettä loppuun asti. Pappana ja mummonakin. Sunnuntaikahvittelua ei jätetä väliin.
Tässä kirjoituksessa on 328 sanaa. Blogi on osa Fediversumia, voit tykätä ja kommentoida seuraamalla blogia Mastodonissa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (20:14) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Päivä 13437
Ensimmäinen hyvin nukuttu yö pitkään aikaan. Haluan lenkille, mutta lähteminen tuntuu vaikealta. Jään jumiin kymmenen komentorivi-ikkunan loukkuun. Mutta se on kiva loukku se. Komentoriviohjelmointi on mukavaa. AI-agentti käyttää jänniä verbejä, kuten ”synkopoidaan”. Aina sitä oppii uutta.
Tekoälystä voi olla montaa mieltä, mutta minulle se on boostaava tekijä monessakin mielessä. Pystyn tehostamaan työni tekemistä kymmenkertaiseksi. Kyllä se kämmejäkin aiheuttaa, pitää olla varovainen ja säilyttää safeguardit.
Olen ollut täysin hurahtanut ohjelmointiin, tietoteknisiin laitteisiin käyttöjärjstelmiin kolmisenkymmentä vuotta ja AI on vain yksi osa tätä tarinaa. Hype ja kaupallisuus koko konseptin ympärillä on ihan berberistä, mutta oman scopen tekemisessä pidän tästä kikkailusta. Koko ajan syntyy uusia työkaluja open source -rintamalla. Qwen code ja Bytebot ovat uusimpia ihastuksiani.
Pikakelaus iltaan. Melatoniinitabu vaikuttaa. Silmät alkavat lupsattaa. Tullut taas koko päivä koodattua. Kävin minä lenkilläkin. Ehkä huomenna pelejä ensimmäistä kertaa tällä viikolla…