Helteet ovat täällä taas. Juuri kun ehdin jo asennoitua syksyn viettoon. Loman viimeisiä päiviä viedään ja unirytmiä on lähes mahdotonta kääntää. Olen joutunut ottamaan kovat keinot käyttöön, eli meditaatiota iltaisin. Mutta tuntuu, että oikein mikään ei auta.
Tänään vuorossa vanhojen SSD-levyjen migratointi ntfs-3g ja exfat-tiedostojärjestelmistä ext4:lle. Saan Linuxilleni hieman lisää tilaa, mikä on hetkellinen apu, sillä kiintolevyjen hinnat ovat pilvissä. Jos olisin rikas, ostaisin tällaisen. Ei tarvitsisi hetkeen miettiä levyn nopeutta tai tilaa. Ennen tykin pöytäkoneen sai 2000 eurolla, nykyään tuolla hinnalla ei saa edes näytönohjainta. Pitkäikäiseen tietokoneeseen saa satsata kymppitonnin, jos haluaa nopean koneen, jota ei tarvitse olla optimoimassa seuraavaan viiteen vuoteen. Luulin, että oma pöytäkoneeni on uusinta laatua, kun sen vuonna 2020 ostin, mutta jo seuraavana vuonna kaikki oli vanhaa – ja sitten tuli AI. Mooren laki on toteutunut pelottavan hyvin.
Ehkäpä vielä pari peliä Overwatchia, sekin kun nyt toivottavasti pyörii hyvin M.2:lta. Hauskaa on, että olen Linuxin puolella harrastanut todennäköisesti enemmän pelien optimointia kuin itse pelaamista.
Tässä kirjoituksessa on 186 sanaa. Blogi on osa Fediversumia, voit tykätä ja kommentoida seuraamalla blogia Mastodonissa.
Päivän saavutukset kirjoittamishetkeen (22:18) mennessä
Vuosi sitten tänä päivänä
Päivä 13420
Kotiutumispäivä. Olipa meillä mukavaa. Mummolassa oli seitsemän ihmistä ja jotenkin sellainen hyvä, ”entisajan” tunnelma. Mummi, eli äitini, hänen puolisonsa, minä, veljeni, vaimoni ja lapseni. Lapsenlapset viihtyivät, tytär nukkui mummin kanssa ulkona teltassa. Uusia perunoita, mansikoita, jäätelöä, lettuja, hyvää ruokaa ja mukavaa puheensorinaa. Kaikkea mitä kesässä pitääkin olla.
Sosiaaliset akut ovat hieman tyhjät nyt, mutta on mukavaa pysähtyä omaan kotiinsa.
Ahdistus meinaa iskeä ilman mitään syytä. Syytän huonoja yöunia. Onneksi osaan maadoittaa itseni.
Olohuoneessa on +30.43 °C. Ei tämä onneksi loputtomiin kestä.