Leffasivun arviot päivittyvät noin kerran kuukaudessa. Uusimmat katsotut löytyvät Traktista reaaliajassa.
Mr. Earl Brooks on urallaan menestynyt bisnesmies ja perheenisä, joka elää kaksoiselämää alter egonsa Marshallin takia. Verta, pimeyttä ja tappamista rakastava Marshall kertoo mitä tehdä ja Earl seuraa vaistoaan. Jo melko pahasti addiktoitunut Earl on yrittänyt ajoittain päästä eroon pahoista tavoistaan, mutta ei yksin kykene. Marshall houkuttelee Earlin tekemään murhan pitkän tauon jälkeen, ja Earl päättää että murha on hänen viimeisensä. Poliisit ja media heräävät uniltaan murhan sattuessa ja rupeavat jälleen tauon jälkeen ihmettelemään uutta “peukalonjälkimurhaajan†veristä tapausta. Jännityksellä ei ole loppua kun konserttiin liittyy vankilasta juuri karannut kovanaama-murhaaja, jolla on yhteyksiä peukalonjälkimurhaaja-tapauksen päänaisetsivään Atwoodiin ja Brooksin murhailtana nähnyt valokuvaaja, joka haluaa myös päästä tappamaan…
Mr. Brooks on erittäin jännittävä psykologinen trilleri. Yleensä odotan trilleriltä keskipaksua viihdettä, jonka juonesta puuttuu tärkeitä palasia. Tämän elokuvan juonesta ei puuttunut mitään, mikä teki elokuvasta erittäin nautittavan. Elokuva on graafinen - pakko myöntää -, mutta vaikka jouduinkin irvistelemään joissakin kohdissa, pidin kokonaisuudesta. Elokuva muistuttaa minua Amerikan Psykosta, vaikka olen lukenut vain pelkän kirjan. Toisaalta Mr. Brooks ei ole ihan niin brutaali verrattuna Amerikan Psykoon. Juonikuviot rakentuvat elokuvassa hienosti ja yllättäviä käänteitä on juuri tarpeeksi. Miljöö elokuvassa on melko synkkä, mutta se kuulunee asiaan. Kevin Costner (Earl Brooks) ja Demi Moore (Tracy Atwood) vetivät roolinsa virheettömästi. Vanha suosikkini William Hurt (Dark City, Contaminated Man, A History of Violence…) näytteli myös loistavasti pahis-Marshallia. Jos haet jännitystä iltaan, valitse Mr. Brooks.
Robert Ludlumin kirjoihin perustuvan Jason Bourne-trilogian kolmannessa osassa Bourne palaa alkuun etsimään itseään. Bourne etsii johtolankoja kouluttajistaan, jotka nyt jahtaavat häntä sulkeakseen tapauksen. Mutta rakkaansa menettänyt koulutettu tappaja on hyvä piiloutumaan Euroopan vilskeeseen. Yhä muistinsa menettäneenä kovanaamaisena tappokoneena Jason Bourne hoitaa hommansa kylmäverisesti loppuun asti vaaroja kaihtamatta...
Medusan Sinetti (The Bourne Ultimatum) on hyvin toteutettu toimintatrilleri, jota kuvattiin Espanjassa, Marokossa, Ranskassa, Englannissa ja USA:ssa. Matt Damon ei hymyillyt elokuvassa kertaakaan, mikä on hänen rooliinsa nähden hyvin ymmärrettävää. Yhtäkään autoa ei räjähtänyt, mikä taas ei ole ymmärrettävää, sillä parituntinen elokuva sisälsi monta autokohtausta. Toisaalta on hyvin positiivista, että Bourne Ultimatum ei ole mennyt perinteiselle pullamössö-toimintaelokuvalinjalle, joissa on vähäpukeisia naisia, autoja räjähtelee turhankin herkästä ja ihmisiä lentää ikkunasta päättömästi ilman mitään yhteyttä juoneen.
Bourne Ultimatum on keskiluokkaista parempi toimintaelokuva, koska siinä ei ole yksinkertaisesti juuri mitään moitittavaa. Elokuvassa palataan myös aikaisempien osien tapahtumiin Bournen takaumissa, joten juonen ymmärtämisestäkään ei tarvitse huolehtia, jos vaikka olisi sattunut unohtamaan koko tarinan. Matt Damonin lisäksi myös David Strathairn ("Good Night, and Good Luck", "We Are Marshall") hoiti roolinsa kunnialla. Ainoa asia, miksi en elokuvasta suuremmin innostunut oli sen tietty ponnettomuus; se ei sisältänyt mitään liian uutta. Samalla kaavalla jatkettiin kuin edellisissäkin osissa, paitsi Bournen tyttöystävä oli ollut kuolleena jo pidemmän aikaa, mikä oli hieman surkuhupaisaa lopputuloksen kannalta. En kuitenkaan sanoisi, että Bourne Ultimatum menisi stereotyyppisien perinteisien jatko-osien kategoriaan, ei, vaan sanoisin sen sijaan: Tasapaksua, mutta tietty realistisuus tekee rainasta keskitasoa paremman toimintatrillerin. Ei ollenkaan huono jatko-osa.
Suosittu Nicholas Cage näyttelee elokuvassa moottoripyörätaiteilija Johnny Blazea, joka tekee nuoruudessaan kohtalokkaan diilin itse paholaisen kanssa pelastakseen isänsä. Kun paholaisen poika vielä puuttuu asioihin, Johnny-pojalla onkin jo täysi työ pelastaa myös naisensa. Piru vie ensin pikkusormen, sitten koko käden…
Minun oli pakko katsoa Ghost Rider, vaikka sitä haukuttiin maailman huonoimmaksi elokuvaksi. Ei se niin huono ollut. Huono se kyllä oli, mutta ei erittäin huono. Tarina oli tympeähkö, mutta mitä voi odottaa elokuvaksi lähes suoraan muunnetusta sarjakuvasta? Erikoistehosteet puoliksi karmeita (negatiivisessa merkityksessä). Liekehtivä pääkallo näytti lähinnä hassulta. Nicholas Cage hoiti hommansa hyvin, häntä ei ainakaan voi osoittaa sormella. Elokuvassa oli myös ihan tarpeeksi sisältöä, vaikka luulin että aika tulee käymään pitkäksi. Eipä tästä oikein muuta pysty sanomaan. Katso harkiten.
Upea nelikko on taas täällä. Herra Kumikalle ja rouva Voimakenttä suunnittelevat naimisiinmenoa samalla kun maapalloa järisyttävät oudot ilmiöt. Käy ilmi että kyseessä on ulkoavaruudesta tullut hopeinen olento, joka lentää kovaa surffaten hopealaudalla. Myös henkiin herännyt sähkömies Victor von Doom on kiinnostunut kummajaisesta - varsinkin sen voimista. On jälleen aika pelastaa maailma varmalta tuholta…
Jälleen uusia sarjakuvaelokuvia. Marvelin sarjakuviin pohjautuvan Fantastic Fourin toista osaa katsoin varauksella, sillä ensimmäinen osa ei aikoinaan vetänyt edes toista silmää päästäni. Jatko-osa oli kuitenkin yllättävän hyvä, sillä yleensä - varsinkin tällaiset - jatko-osat ovat huonoja. Juoneen oli selkeästi panostettu tällä kertaa ja tehosteetkin olivat hienoja. Supervoimat ja uudet friikit kykyineen saivat kivan mausteen uuden tulokkaan myötä. Vaikka elokuvassa ei ollutkaan mitään kunnon ansioita, se on silti ihan hyvää sateisen päivän viihdettä.
← 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 277 278 279 280 281 282 283 284 →
Rollen leffaprofiilit löytyvät lähes jokaisesta netin leffapalvelusta, mutta saadaksesi ensimmäisenä tiedon uusista arvosteluista voit pistää seurantaan esimerkiksi Facebookissa, RSS:n tai Twitterin #leffat -hashtagin avulla. Alla olevista palveluista löydät kätevästi leffasuosituksia. Enkkuarviot löytyy Letterboxd:stä.