Rollen leffa-arviot

John Travolta - kyseinen näyttelijä kiteyttää koko elokuvan. Leffa on hieno uusi adrenaliinintäyteinen toimintapläjäys. Minulle suhteellisen uusi tuttavuus Jonathan Rhys Meyers yllätti positiivisesti. Hän puhui (tai oli puhuvinaan) elokuvassa ranskaa, englantia, ja japania, ja sai vakuutettua. Leffan juoni oli myös mielenkiintoinen ja mukavan ennalta-arvaamaton. Yksi vuoden parhaista toimintaelokuvista.

Leffa on hauska, ja positiivista on erityisesti opettavainen tarina. Imagine That on hyvää viihdettä, mutta ilman Oliviaa näyttelevää Yara Shahidia se ei olisi mitään. Eddie Murphy osaa naurattaa yhä ilmeillään ja vitseillään. Pidin tavasta jolla leffa käsitteli isyyttä, ja vastakkainasetteli isyyden ja työn. Suosittelen etenkin perheille.

Paul Blart on hauska hahmo. Adam Sandlerin tuottama elokuva tästä hahmosta on erittäin pirteä ja hyväntuulinen. Pidin leffan huumorista, vaikka se oli tavallaan jo nähtyä ja tuttua kauraa. Leffa on mukavaa viihdettä, ja ison osan viihteestä tuottaa maanmainio Kevin James, joka näyttelee elokuvassa pääosaa. Peruskomediaa.

Nyt täytyy sanoa että vihaan Amerikan elokuvapolitiikkaa. En tiennyt että Vanilla Sky on suora kopio tästä elokuvasta. Pitihän se arvata; näitä tapauksia on niin monia (karkeana esimerkkinä Quarantine vs. [REC]), kun amerikkalaiset päättävät tehdä englanninkielisen version jostain ulkomaisesta elokuvasta. Mutta itse elokuvaan: Koska Abre los ojos on alkuperäinen, se on tietenkin parempi kuin kopio. Vanilla Sky hieman rikkoi visiotani elokuvasta, kun näin sen ennen tätä.

Penélope Cruz näyttelee molemmissa elokuvissa, mutta tässä vielä hurmaavammin. Cruz on sellainen näyttelijä, johon katsoja helposti ihastuu. Harva elokuva saa minut itkemään, mutta tämä on yksi niistä. Leffa on ennen kaikkea upea, mutta surullinen. Täytyy sanoa että pidän Eduardo Noriegasta paljon enemmän kuin Tom Cruisesta. Leffa olisi kyllä saanut jatkua loppuratkaisun jälkeenkin, kuten Vanilla Skyssa. Tämä alkaa olla jo klassikko, jota en voi kuin suositella!

Miten sekava ja monimutkainen elokuva... Synecdoche, New York on melkein pelkkää mindfuckia alusta loppuun. Leffan ensimmäinen puolisko on mielenkiintoista psykedeelistä draamaa, joka jatkuu ihmissuhdedraamasekamelskana. Leffan kokonaisuutta on vaikea ymmärtää, enkä tiedä onko tarkoituskaan.

Leffassa pohditaan montaa elämän kiperää kysymystä, ja se osasi omalla tavallaan koskettaa. Kokonaisuus jäi kuitenkin hirmuisen tylsäksi ja irralliseksi kokemukseksi. Philip Seymour Hoffman on hyvä roolissaan. Hämmentävä elokuva.