Rollen leffa-arviot

Before I Go To Sleep tuo mieleen Memento-elokuvan, mutta osaa olla riittävän omaperäinen kiehtomaan. Nicole Kidman ja Colin Firth näyttelevät hyvin ja olen aina tykännyt myös Mark Strongin kylmänviileästä tyylistä näytellä. Elokuvan vetää mukaansa ja juonikuviot ovat koukuttavia. Melko ennalta-arvaamaton ja dekkarimainen. Lopun lievä keskeneräisyys jäi hieman harmittamaan, mutta kokonaisuutena tässä on erittäin katsottava elokuva. Nyyhkyrallia, eli vetoaa tunteisiin.

Jesse Eisenberg on The Doublessa kahdessa täysin erilaisessa roolissa ja suoriutuu niistä mahtavasti. Pidän myös Mia Wasikowskasta, jota ei hetkeen olekaan tullut nähtyä. Huomiona muuten suomalaisille, leffassa esiintyy "huippuroolissa" parin minuutin ajan meidän oma Danny. Leffassa on tosin komediallisiakin piirteitä ja soundtrackissa kuullaan suomalaisen biisin lisäksi japanilaisia ja muita outoja kappaleita.

Dostoevskyn romaaniin perustuva The Double kertoo mielestäni parista eri dominoivasta luonteenpiirteen ääripäästä, joita voi esiintyä missä tahansa. Muistutti muutoksesta itsessäni, kuinka olen nössöstä muiden mukaan eläjistä kasvanut itsevarmemmaksi. Itsevarmuus on leffan keskiössä. En avaa enempää, ettei mene spoilaamiseksi, mutta leffaa voi tulkita monella tavalla ja siitä pidän. Elokuva on hidas ja joillekin saattaa olla pitkäveteinen, mutta itse pidin kovasti leffan filosofisesta aspeksista. Suosittelen, jos yhtään tykkää pohtia asioita.

Ei kovin paljon uutta. Leffa on mukavan jännittävä ja sisältää muutamia kutkuttavia elementtejä. Kokonaisuus on tuttua ja ajoittain ihan toimivaakin kauraa. Jumpscareja, sopivasti yksinkertaisia kauhuelementtejä, ihan hyvää näyttelyä. Pidin vanhahtavasta miljööstä. Keskivertoa parempaa pehmokauhua. Ei superhyvä, mutta ei oikeastaan kovin huonokaan. Perus Ed & Lorraine Warren-backstory. Katso pois.

Horns on mielenkiintoisen erilainen jännäri. Daniel Radcliffe, Juno Temple, Joe Anderson ja Max Minghella onnistuvat näyttelemisessään kiitettävästi. Pidin elokuvan ennalta-arvaamattomuudesta, originaaliudesta ja jännittävyydestä. Pahuus on Hornsissa mukavasti kuvattu objektiiviseksi entiteetiksi. Mukaansatempaavaa viihdettä, jossa myös dekkarimaisia elementtejä. Suosittelen.

Lucy on parhaimmillaan silloin kun siitä ei tiedä mitään, joten älä lue juonikuvausta. Tässä on scifiäksöni, joka ainakin allekirjoittanutta riemastutti kovasti. Tulee hieman Limitless mieleen, mutta elokuva osaa olla sopivan omaperäinen. Leffassa leikitellään provosoivasti tökkien teorioita vähän pidemmälle ja vaikka osa lopusta tökkiikin, elokuva on mielestäni vuoden 2014 mukaansatempaavimpia. Scarlett Johansson ja Morgan Freeman osaavat leffassa näyttelijänhommansa, äksöni ja tehosteet toimivat hienosti. Suositeltava pätkä.