Rollen leffa-arviot

Lucy on parhaimmillaan silloin kun siitä ei tiedä mitään, joten älä lue juonikuvausta. Tässä on scifiäksöni, joka ainakin allekirjoittanutta riemastutti kovasti. Tulee hieman Limitless mieleen, mutta elokuva osaa olla sopivan omaperäinen. Leffassa leikitellään provosoivasti tökkien teorioita vähän pidemmälle ja vaikka osa lopusta tökkiikin, elokuva on mielestäni vuoden 2014 mukaansatempaavimpia. Scarlett Johansson ja Morgan Freeman osaavat leffassa näyttelijänhommansa, äksöni ja tehosteet toimivat hienosti. Suositeltava pätkä.

The Maze Runner on mielenkiintoinen ja erilainen scifijännäri. Pidin salaperäisyydestä ja siitä, että salaisuudesta pidettiin kiinni loppuun saakka. Lopetus meni vähän överiksi, mutta se ei latistanut tunnelmaa kokonaisuudessa. Teinihömpästä huolimatta mukavan erilainen viihdyttäjä. Suosittelen.

Coherence on juuri sellaista scifiä, josta pidän. Yksinkertaista, mutta toimivaa. Kvanttifysiikkateorioita parhaimmillaan. Elokuvan matala budjetti, kuvaustapa ja tuntemattomahkot näyttelijät eivät lupaa paljon, mutta voi pojat että elokuvaa on mielenkiintoista ja jännittävää seurata. Näyttelijöistä monikin on tuttuja, kuten esimerkiksi Extantissa ja Homelandissa tavattu Maury Sterling.

Coherencessa kiehtoo tulkinnanvaraisuus ja ajatusleikit, jotka viedään mahdollisimman pitkälle. Ajatus on myös karmiva ja tuo mieleen muita vastaavia elokuvia, kuten Trianglen. Aivan mahtava ja loppuun asti kiinnostava elokuva, joka mietityttää vielä katsomisen jälkeenkin.

Tämä on niitä leffoja, jotka pitää katsoa toistamiseen. Miljöö säilyy samana, henkilöt eivät juuri vaihdu ja siinä mielessä elokuvaao on helppo verrata esimerkiksi The Man From Earthiin tai 12 Angry Meniin, mutta muuten leffa on omaa luokkaansa. Teoreettisen scifin ystäville suosittelen lämpimästi.

Maarit Lallin ohjaama suomalainen draama "Kohta 18" on pysäyttävän aito draamaelokuva. Pidin erityisesti siitä miten normaalin elämän tapahtumat on ikuistettu elokuvan muotoon ajatuksia herättäen. Soundtrack yhdistettynä mietteliäisiin kohtauksiin pistää miettimään elämää ja siihen kuuluvia asioita sekä miten ne käsittelee. Vaikka aihepiiri pyörii teini-ikäisten poikien ympärillä, ovat asiat sellaisia joita saattaa tulla vastaan iästä riippumatta. Kohta 18 ei ole vain kasvutarina, se on opetus elämästä.

Suuren Hayao Miyazakin viimeinen elokuva "Tuuli nousee" on visuaalisesti säväyttävä pläjäys, kuten miehen aiemmatkin. Kokonaisuus on upea ja toi mieleen hieman Porco Rosson. Miyazaki on myöntänyt pitävänsä lentämiseen liittyvistä aiheista. Olen enemmän sitä ihailijakuntaa, joka tykkää enemmän Hayao Miyazakin fantasialeffoista kuin tavallisemmista tarinoista.

Leffan päähenkilö Jiro Horikoshi oli oikeasti olemassa ja Tuuli Nousee on hieno biografia, mutta minulle hahmo ei ole riittävän kiinnostava. Kannattaa katsoa, jos pitää Miyazakin tuotannosta, mutta mielestäni tämä ei ole lähelläkään hänen parhaimmistoaan.