Rollen leffa-arviot

The Green Inferno on Eli Rothin ohjaama- ja käsikirjoittama kannibaalielokuva. Aiheesta ei saa kovin uniikkia, sillä Cannibal Holocaust hakkasi kiveen tämäntyyppisten leffojen teesit, mutta a cinema provocateur -tyyppisenä elokuvana The Green Inferno pärjää melko hyvin. Leffassa nähdään ehkäpä karseimpia kohtauksia sitten Hostelin.

Juoni on mielenkiintoinen ja tempaa mukaansa alusta asti ja leffa on sen verran nätisti tehty, että mielenkiinto säilyy alusta loppuun saakka. Jollain kierolla tavalla pidin. Alkuasukkaiden ihomaaleja täytyy kehua ja kuvauksiin on käytetty selkeästi paljon efforttia. Ö-luokan leffan fiilis ei tullut missään vaiheessa. Rothin "Depp", eli näyttelijöistä hänen suosimansa Lorenza Izzo vetää suhtellisen uskottavan suorituksen. Lopusta hieman miinusta. Kaikin puolin katsottava järkkykauhuleffa, joka ei todellakaan uppoa kaikille. Brutaalia mustaa huumoriakin lyötyy parin vivahteen verran. En suosittele syömään katsomisen aikana.

Ryan Reynolds odotti 11 vuotta leffan tekemistä, sillä 20th Century Fox kuoppasi aikoinaan koko filkan. Reynolds on sittemmin ollut mukana tuotantoporukassa ja käsikirjoitustasolla saakka, niin paljon hän piti ideasta. Ja se näkyy myös näyttelystä, jätkä vetää roolinsa antaumuksella.

Tämä on varmasti niitä leffoja, jotka vihastuttavat tai ihastuttavat. Minä nautin täysin rinnoin sekopäisestä huumorista, överistä siksakki-kerrontatavasta ja ei-niin-vakavastiotettavasta päähahmosta. Morena Baccarinia on myös aina mukava katsella. Hullun hauska sekamelska, jossa sopivasti raakaa äksöniä ja hassunhauskaa huumoria. Ensin mietin että 4 tähteä, mutta fuck that. Mahtava musta toimintakomedia! Ehkä elämäni nopeimmat 1 tuntia ja 48 minuuttia.

Ridley Scott on ennenkin tehnyt eeposmaisia leffoja, mutta mikään ei päihitä Gladiatoria tai Kingdom of Heavenia. Jo pyhäkoulusta tuttu Mooseksen tarina Scottin versiointina on ihan jees, mutta muistelin esim. palavan pensaan ja Jumalan kuvauksen olevan vähän jotain muuta. Taistelukohtaukset ovat upeita, mutta Bale näyttelee vähän puisesti ja juonikin on vähän hujan hajan, vaikka kyseessä on yksi tunnetuimmista tarinoista. En pitänyt meren ylityksestäkään, ihan kuin siinä kohtaa oltaisiin säästetty. Kokonaisuutena ihan katsottava, mutta hyvin skipattavaa kamaa. Pettymys Scottilta.

Knock Knock on monessa mielessä huono elokuva. Lähinnä Hostelista ja Cabin Feveristä tunnettu b-luokan kauhuelokuvatuottaja-ohjaaja Eli Roth on sinällään onnistunut tekemään sen verran mielenkiintoisia elokuvia, että ne houkuttelevat katsomaan. Knock Knock on kuitenkin jälleen uusi pohjanoteeraus, ei pelkästään juonen vaan myös Keanu Reevesin surkean näyttelysuorituksen vuoksi. Täytyy silti myöntää, että loppu nauratti. Skipattavaa tuubaa.

Steve Jobs on se pitkään kaivattu Jobs-elokuva ja päihittää ainakin edellisen, vuonna 2013 julkaistun Joshua Michael Sternin version, jossa Jobsia näytteli Aston Kutcher. Woz ja monet muut ovat sanoneet, että elokuvan tapahtumat eivät vastaa todellisuutta, mutta pohjautuvat tositapahtumiin. Leffan idea onkin ilmeinen, tuoda hahmojen luonnetta esiin.

Näyttely on hyvää ja välillä tietyissä otoksissa ja eri kuvakulmista Fassbenderistä tulee hyvinkin Jobsmaiset vibat, etenkin leffan loppupuoliskolla. Nuori Jobs ei ole yhtä vakuuttava. Mukavaa, että Jobsista on löydetty myös inhimillistä puolta. Ei huono, mutta ei kovin hyväkään elokuva. Meinasin kyllästyä puolivälin jälkeen.