Rollen leffa-arviot

Vaikka "Seitsemän päivää" ei ole mikään tyypillinen kostoelokuva, sen perusperiaate on sama. Koko ajatus on itse asiassa aika järjetön, sillä kostajasta tulee samanlainen kuin alkuperäisestä tekijästä, yhtä paha ja mätä. Joissakin elokuvissa homma toimii upeasti kaikesta ristiriitaisuudesta huolimatta, mutta tässä elokuvassa ei sitten ollenkaan. Elokuva on kieltämättä mielenkiintoinen ranskalainen "jännäri", mutta jotenkin pointiton.

Leffaa sanotaan "tunteiden vuoristoradaksi", mutta minä lähinnä hölmistyin elokuvan aikana. On totta että jokainen vastaavassa tilanteessa oleva perheenisä käy läpi vihan ja katkeruuden tunteet, mutta leffan tapahtumat ovat ihan toisesta maailmasta... naurettavammaksi homma meni loppua kohden. Elokuva herättää mielipiteitä, mutta yllättävän vähän mitä muut näkemäni vastaavat palat. Kyllästymistä aiheuttaa soundtrackin täydellinen puuttuminen. Puhetta ja huutamista ja vähäväristä miljöötä on tympeä katsella. Gorekin tuntuu elokuvassa puuduttavalta ja mielikuvituksettomalta. Skippaa tämä suosiolla...

Delicatessen on Jean-Pierre Jeunetin (Le fabuleux destin d'Amélie Poulain, La cité des enfants perdus) taidenäytös. Pidän herran elokuvista valtavasti, eikä tämäkään ollut mikään poikkeus. Jeunetin tyyli näkyy elokuvasta välittömästi jo värimaailman puolesta. Leffa on Jeunetin tavoille uskollisen monipuolinen, hieno musta komedia. Leffan juonen kuljetus ei kuitenkaan ollut ihan niin runsas mitä olisin kuvitellut. Olisin kaivannut jotain muutakin kuin vain sitä samaa ränsistynyttä rakennusta. Muuten hyvä pala ja mukavasti erilainen ote kannibalismiin. Groteski komedia, joka ei sovi kaikille. Sisältää kuitenkin jopa hieman romantiikkaakin.

Sherlock Holmesin jatko-osa ei ollut niin loistelias kuin ensimmäinen, mutta silti erittäin hyvää viihdettä. Tykkäsin toiminnasta, tehosteista ja osaltaaan näyttelystäkin. Aina niin älykäs Robert Downey Junior oli tällä kertaa vähän pliisumpi. Jude Lawista sen sijaan pidin vallattomasti. Yllätyskorttina ruotsalainen Noomi Rapace (Miehet jotka vihaavat naisia) niin isossa roolissa oli erittäin piristävä uutuus. Erittäin katsottava pala, joskin hieman kliseinen ja jopa typerä aika ajoin. Silti, tykkäsin erittäin paljon ja suosittelen katsomaan, jos olet nähnyt ensimmäisen elokuvan. Päätelmät voi tehdä sitten myöhemmin.

Pidän vallattomasti vuorikiipeilyelokuvista, sekä trillereistä. Tämä leffa yhdisti kätevästi molempia keskenään, ja sai aikaan ehkä vieläkin enemmän. Melissa George oli taannoin inhokkini, mutta hän on esiintynyt edukseen viime aikoina ja löytänyt itsensä juuri niihin loistaviin elokuviin (Triangle viimeksi). Pidin eritoten leffan jatkuvasta jännityselementistä ja tietynlaisesta ennalta-arvaamattomuudesta. Hahmoihin ehti kiintyä ja sikäli harmi että loppu ei ollut niin onnellinen mitä toivoin. Silti aivan loistava jännäri, jota voin suositella veret seisauttavasta jännityksestä ja seikkailuelokuvista pitäville!

Upeaa mättöä. The Boondock Saints on monella tapaa hyvä elokuva. Elokuvan väkivalta on lähinnä ammuskelua, ja erittäin hyvää sellaista. Näyttely- ja ohjaustyö on upeaa. Tämän elokuvan jälkeen ei ole epäilystäkään etteikö viime aikoina Walking Deadin Darylina tunnettu Norman Reedus olisi hyvä näyttelijä. Koomikko David Della Rocco voisi jatkaa näyttelemistä enemmänkin, hän on kuin hauskempi versio mainiosta Peter Stormaresta. Willem Dafoen rooli sen sijaan on kummallinen, mutta erittäin hauska.

Elokuva käsittelee ikuisuuskysymystä; onko pahan tappaminen tai kuolemanrangaistus oikein, voittaako pienempi paha suuren... leffan teema on siis tuttu, muta juonikuvio on mukavan ennalta-arvaamaton ja sisällöltään mehukas. Myös uskonnon sotkeminen kuvioihin luo kiehtovan ristiriidan, joka pitää ideaa hyvin hengissä. Yksi suositeltavimmista elokuvista!