Rollen leffa-arviot

On hassua että pelkästä lelusta on kehitelty älyttömän suosittu tarina. Hasbron valmistama lelu meni kuumille kiville ja uskon että TV-sarjakin menestyi loistavasti 80-luvun huippuaikoina. Transformerista tehtiin piirroselokuva vuonna 1984 ja siitä lähtien (tai sitäkin ennen) on odoteltu ihan oikeaa elokuvaa. Tulee mieleen samanlainen tilanne Narnian kanssa, josta tehtiin piirrosanimaatio vuonna 1979 ja elokuva 80-luvulla. Ei voinut kuin odottaa kärsivällisesti oikeaa ja uutta elokuvaa ja sitten kun se vihdoinkin tuli niin ilo oli loputon kun näki eläinten liikkuvan ja puhuvan oikeasti.

Michael Bayn ohjaama (ja Steven Spielbergin tuottama ja avustama) Transformers on pitkästä aikaa hienoin elokuva mitä olen nähnyt. Pidän kaikenlaisista scifielokuvista, mutta erityisesti rakastan tieteisleffoja jotka sisältävät robotiikkaa. Tästä elokuvassa roboottiscifiä ei puutu, joten olin jo valmiiksi innoissani. Elokuva alkoi heti mielenkiintoisesti ja pääjuoni tuli selkeästi esille. Samalla sai palautella legendaarista Transformers-tarinaa mieleen. Juoni on loistava ja monimutkaisuudeltaan ymmärrettävissä. On kuitenkin hyväksi jos on joskus kuullut Transformereista - edes vähän. Itse en lelua omistanut, mutta tiedän kuitenkin perusidean.

Steve Jablonskyn säveltämä soundtrack sisältää erittäin hienoja biisejä. Itse asiassa monesti elokuvan musiikki vaikuttaa paljon katselukokemukseen. Olen erittäin tyytyväinen kappaleiden sovitukseen, sillä ne sopivat elokuvaan kuin ruuvi mutteriin. Klassisen musiikin ja erityisesti soundtrackien ystävinä voin sanoa että elokuvan musiikeissa ei ole mitään moitittavaa. Ainoastaan lopputekstien Linkin Parkin renkutus jäi vaivaamaan, mutta se ei liittynyt mitenkään erityisesti liikkuvaan kuvaan joten en anna sen laskea pisteitä.

Kahdenlaiset robottityypit vetävät kyllä heti mielenkiinnon itseensä. Nuo edistyneet teknologiamöykyt pystyvät muuttumaan miksi tahansa koneeksi ja raivaamaan kaikenlaiset ihmisten keksimät sotanorsut tieltään. Autotkin olivat hienoja. Hyvisrobottien luonne sai minut viimeistään kokonaan elokuvan puolelle. Robotit arvostivat enemmän rauhaa, ennaltaehkäisyä ja uhrauksia kuin tappamista. Vaikka kuinka muut tappaisivat tai yllyttäisivät tappamaan niin Optimus Prime kumppaneineen eivät suostuneet tappamaan turhaan, vaan sen sijaan suojelivat ihmisiä.

Steven Spielbergin ote näkyy elokuvassa, vaikka en epäile yhtään Michael Bayn ohjaajantaitoja. Elokuvaan on uponnut noin 150 miljoonaa dollaria ja siltä se kyllä näyttääkin. Hienot erikoistehosteet ja hyvät näyttelijävalinnat tekevät elokuvasta täydellisen. Shia LaBeouf (Sam) on melko uusi yllättäjä elokuvamaailmassa, esimerkiksi Disturbiassa poju veti kelpo roolin opiskelijapoika Kyle Brechtinä. Myös tässä toimintaa täynnä olevassa elokuvassa LaBeouf onnistui roolissaan.

Transformers teki sen mitä odotettiin: robottiscifielokuvan Transformersin perinteitä kunnioittaen. “Transformers: Generation 1″ -piirrossarjan alkuperäisistä ääninäyttelijöistä rooleihin palaa Optimus Primea ääninäytellyt Peter Cullen, sekä sivuääniä Generation 1:ssä tehnyt Charles Adler. Katsomisen arvoinen elokuva. Mecha for the win.

Jo klassikoksi muodostunut murmelipäivä on jokaisen pakko nähdä kerran elämässään.

Toinen katselukerta.

Miyazakin ohjaama Liikkuva Linna on yksi kauneimmista ja ihanimmista elokuvista, joita olen nähnyt. Suosittelen jokaiselle, paitsi animevihaajille.