Rollen leffa-arviot

Fahrenheit 9/11 seuraa tapahtumia vuosien 2000 ja 2004 välillä, USA:ssa tapahtuvista terrori-iskuista "terrorismin vastaiseen sotaan". Dokkari kritisoi hienosti Amerikkaa, Amerikan hallitusta ja pui korruptiota ja salaliittoteorioita Bushin hallituksessa. Taas ei tiedä kuinka paljon on totta, mutta Moore osannee asiansa. Leffa osaa olla järkyttävä pala todellisuutta. Tykkäsin kyllä kovasti ihan jo siitä miten asiat on elokuvassa kuvattu. Tyhmät jenkit. Melkein harmittaa amerikkalaisten puolesta.

Pidän Michael Mooren tavasta esittää asiat sarkasmin ja yhteiskuntakritiikin kautta välittämättä siitä paljonko asioista on totta ja mikä on propagandaa ja mikä ei. Kritisoitu yhteiskuntakriitikko Moore tarttuu juuri oikeisiin asioihin ja esittää juuri oikeat kysymykset. Elokuva saa ihmiset juuri sopivasti varpailleen kun puhutaan Amerikkasta. Leffan katsomisen jälkeen Amerikan hallitus mielikuvana jopa yököttää, entistä materialistisen ja rahanahneisen kuvan saatuaan. Hyvä dokumenttikokonaisuus, voin suositella - kuten muitakin miehen dokkareita tähän mennessä.

Ensimmäisenä täytyy sanoa että tässä on yksi raaimmista elokuvista, joita olen nähnyt, enkä suosittele elokuvaa kenellekään vähänkään herkemmälle. En yleensä pidä ylettömistä veripalttuleffoista, mutta tässä on poikkeuksellisen hienot hahmot ja juonirakentelu. Ennen kaikkea pidin erityisesti siitä miten hyvin ja aidosti tapahtumia ja etenkin tunteita on kuvattu.

Elokuva on aihepiiriltään äärimmäisen musertavan synkkä, depressiivinen, kirjaimellisesti brutaali ja silminnähden järkyttävä. Kokonaisuutena kuitenkin sellainen jonka kestää. Tunnetiloja avaava ääridepressiivinen henkinen massamurha, jossa kostotarina on vedetty äärimmäisyyksiin. Rakentelultaan taidokas, eikä gorestaan huolimatta pyri repimään mieltä kuitenkaan liikaa. Suosittelen niille jotka kestävät.

Lähdin katsomaan tätä elokuvaa erittäin matalin odotuksin ja se palkitsi. The Corridor on huikea psykologinen kauhuelokuva, trilleri. Vaikka kukaan näyttelijöistä ei ole juurikaan tuttu, nämä kanadalaiset nuorukaiset osaavat hommansa. Leffasta tuli mieleen Unensieppaaja, Cube, ja moni muu modernin psykologisen trillerin mestariteos. Alku ei vaikuttanut kovin lupaavalta, mutta leffa todellakin parani loppua kohden. Osasi olla pimeässä katsottuna pelottavakin. Soundtrackista lähtien huipputavaraa, suosittelen hyytävien ja karmivien trillereiden ystäville. Viittomakieli on huikea bonus!

En yleensä pidä näin väkivaltaisista elokuvista, mutta tämä elokuva on trillerinä jotain uskomatonta. Jännäkakkaa jännäkakan perään, hyvä että ehtii hengähtää välissä. Pidin elokuvan taukoamattomasta jännityksestä, ennalta-arvaamattomuudesta. Jostain syystä myös synkkyys, mielipuolisuus ja ristriitaisuus kiehtoi minua. Elokuva oudosti alkoi b-leffan piirteillä, mutta edetessään osoittautui paljon paremmaksi kuin mitä kannet antavat ymmärtää. Näyttely on hienoa, osissa nähdään tuttuja kuten Patrick John Flueger ja Shawn Ashmore. Veristä, järkyttävää, sairasta trilleritoimintaa Sawin tekijöiltä. Sawmaisia piirteitä leffasta pystyykin spottaamaan. Olen yllättynyt että pidin elokuvasta näinkin paljon.