Rollen leffa-arviot

Tämä elokuva pitäisi näyttää jokaisessa koulussa kautta maailman. Leffa perustuu miljooniin tositarinoihin. Myös minä olin koulukiusattu ja sen myötä vaihdoin koulua, joten elokuva kouraisee syvältä. Erittäin synkkä ja surullinen, mutta tärkeä aihe. Leffa ei ole puutteeton, mutta on hienoa nähdä miten monenlaista näkökulmaa leffa käsittelee, eikä jää pelkästään uhrin puolelle. Brutaalia arkipäivää niin hyvin näyteltynä, että luulisi jopa dokkariksi.

Kauhu-genrestä pitävänä mietin usein voiko olla hyvää kauhuelokuvaa enää nykyään. Liikaa höttöstä juonta ja elokuvia, jotka on täytetty jumpscareilla. Conjuringin ensimmäinen osa oli loistava, joten kun jatko-osaa kehuttiin vielä paremmaksi, menin sen katsomaan elokuvateatteriin. Ja kylläpä ennakko-odotukset palkittiin.

Conjuring 2 on upeasti kuvattu, lavastettu ja toteutettu kauhuelokuva psykologisen trillerin rajamaastossa. Kyllä, leffassa on paljon kauhufilkoista tuttuja kliseitä liittyen pimeään huoneeseen ja muihin klassisiin elementteihin - sekä niitä jumpscareja. Juoni on kuitenkin erittäin ennalta-arvaamaton, hahmot perustuvat oikeisiin hahmoihin ja erityisesti casting on onnistunut täydelisesti.

Pidin lavastuksesta erityisen paljon, sillä 70-luku on osattu jotenkin vangita hienosti Elvistä myöten. Leffa myös muistutti aiemmista näkemistäni hyvistä kauhuelokuvista kuten The Excorcist, hyvällä tavalla. Viisi tähteä, koska en tiedä miten tämänkaltainen elokuva olisi voitu toteuttaa paremmin. Paljon parempaa kuin mikään muu tältä genreltä vuonna 2016, ja vieläpä jatko-osa. Mutta mitäpä voi odottaa James Wanilta, Sawien ja Insidiousten ja Death Sentencen ohjaajalta ja tuottajalta - joista kaikista olen pitänyt. Bravo!

Ryan Reynolds odotti 11 vuotta leffan tekemistä, sillä 20th Century Fox kuoppasi aikoinaan koko filkan. Reynolds on sittemmin ollut mukana tuotantoporukassa ja käsikirjoitustasolla saakka, niin paljon hän piti ideasta. Ja se näkyy myös näyttelystä, jätkä vetää roolinsa antaumuksella.

Tämä on varmasti niitä leffoja, jotka vihastuttavat tai ihastuttavat. Minä nautin täysin rinnoin sekopäisestä huumorista, överistä siksakki-kerrontatavasta ja ei-niin-vakavastiotettavasta päähahmosta. Morena Baccarinia on myös aina mukava katsella. Hullun hauska sekamelska, jossa sopivasti raakaa äksöniä ja hassunhauskaa huumoria. Ensin mietin että 4 tähteä, mutta fuck that. Mahtava musta toimintakomedia! Ehkä elämäni nopeimmat 1 tuntia ja 48 minuuttia.

Angelina Jolien ohjaama Unbroken on mukaansatempaava sotadraama. Näyttelijöissä nähdään tuttuja naamoja kuten Jack O'Connell, Domhnall Gleeson, Garrett Hedlund ja Jai Courtney. Kaikin puolin tyylikäs ja nautinnollisen pitkä seikkailupätkä, jonka sanomasta ja uskomattomasta tarinankerronnasta ei voi olla pitämättä. En ole lukenut kirjaa, enkä ole kuullut Zamperinista aiemmin, mutta tositarinaksi käsittämätön stoori. Suosittelen lämpimästi.

Little Boy on nyyhkyleffojen kuningas. Voi pojat että tuli pillitettyä kuin pieni vauva, enkä häpeä myöntää sitä, sillä elokuvahan on draamana yksi parhaista. Tuli myös naurettua, koska elokuvasta löytyy myös kosolti hyvää mieltä. Kymmenvuotias söötti Jakob Salvati ansaitsisi Oscarin suorituksestaan, ei sanat riitä kuvailemaan kuinka huikeaa tuon pienen pojan näyttely on. Samoin pitkästä aikaa Michael Rapaport on oikein miellyttävä roolissaan. Samaa voi sanoa Emily Watsonista ja kaikista muistakin. Vakuuttavaa jälkeä.

Mikä Little Boyssa iski ehkä eniten, on maino tarina ja kronologinen kerrontatapa. Slaitista ennalta-arvattavuudestaan huolimatta leffa osaa myös yllättää. Soundtrack ja visuaalinen matka menneisyyteen on kokonaisuutena ehdottomasti viiden tähden arvoinen. Melodramaattisia draamoja karttavat jättäkää tämä tunteisiin vetoava pätkä väliin, mutta minulla osui ja upposi.