Leffasivun arviot päivittyvät noin kerran kuukaudessa. Uusimmat katsotut löytyvät Traktista reaaliajassa.
Iäisyyden elänyt mahtava velho, Merlinin oppipoika Balthazar on etsinyt tuhansia vuosia Merlinin jälkeläistä joka on tuhoava arkkivihollisen, pahan velhon Maxim Horvathin. Ellei Horvathia pysäytetä, koko maailma on vaarassa tuhoutua... kunnes Balthazar löytää valitun velhokokelaan, Daven...
Suomenkieliseltä nimeltään "Noidan oppipoika" -elokuvalla on Disney-leffalle tyypilliset kliseiset piirteet. Leffa on äärimmäisen ennalta-arvattava puhkikulutettujen kliseidensä vuoksi - paha on aina ylivoimainen elokuvan viimeiselle minuutille saakka jolloin siihen asti elokuvan suurin nyhverö saakin yht'äkkiä suuremmat voimat kuin kaikki elokuvan pahikset yhteensä.
Epäoriginaaliudestaan ja monista naurettavuuksistaan huolimatta The Sorcerer's Apprentice on melko hienoa erikoistehostemäiskettä. Vaikka odotin elokuvalta vähän enemmän, se taikominen oli ihan viihdyttävää katseltavaa. Elokuva oli myös hauska, ja nörttimäinen hönöttäjä Jay Baruchel toi leffaan pikkupikku hyppysellisen hilpeyttä ja omaperäisyyttä. Nicolas Cage ei sopinut muottiin ollenkan, mutta täytyy sanoa että diggasin hänen hahmonsa lookista.
Täytyy tosiaan huomioida se että tämä on Disneyn perhe-elokuva, suunnattu ilmeisesti lähinnä kouluikäisille. Silti olisin kaivannut jotain uutta - jotain vähemmän niin nähtyä. Melkein aloin laskemaan kuinka monta kertaa Jay Baruchel teki elokuvassa facepalmin, ja loppua kohden meinasin kasvopalmuta itsekin. Kaikesta huolimatta katsottava ja "ihan hyvä" elokuva, mutta älä odota liikoja.
Cartman ja Kyle ovat jälleen lyöneet vetoa. Tällä kertaa haltijoista. Jos haltijoita on olemassa, Kylen täytyy imeä Cartmanin palleja. Jos haltijoita ei ole olemassa, Cartmanin täytyy maksaa Kylelle 10 dollaria...
Ihan hauska elokuva, mutta ei idealtaan sitä taattua Southpark-laatua jota on nähnyt aiemmin. Leffa ei ollut niin hauska mitä odotin. Juoni, ääninäyttely, ja animaatio on näennäisesti sitä samaa vanhaa South Parkia. Jotenkin jäi silti pettymykseksi.
Amerikkalainen opiskelija matkustaa Oxfordiin tekemään gradua ihailemastaan professori Arthur Seldomista, mutta päätyykin keskelle sarjamurhavyyhtiä johon liittyy matemaattiset symbolit...
The Oxford Murders on ihan älykäs ja jännittävä dekkari. Elijah Wood on roolissaan mukavan luonnollinen, ja samaa voisi sanoa John Hurtista. Elokuva on melko tasainen, ja on monessa kohtaa lähellä käydä tylsäksi. Silti kokonaisuudessa loppukoukun kera ihan viihdyttävä jännäri.
Neljä aikuistumassa olevaa teiniä päättää lähteä reissuun yksityislentokoneella. Seurueessa on nimittäin lentolupakirjan suorittanut Sara, joka saa vuokrattua pienlentokoneen reissua varten. Kaikki menee kuitenkin pahimmalla tavalla pieleen kun koneeseen tulee mysteerinen vika kesken matkan... myrskyn lisäksi ilmassa tuntuu olevan jotain muutakin...
Altitude antoi vähän samanlaisia viboja kuin leffat kuten Open Water, Frozen ja Triangle. Tämä elokuva on selkeästi aliarvostettu, sillä se ei minusta ollut niin huono kuin mitä annetaan ymmärtää. Elokuvassa on melko paljon järjettömyyttä ja epäkohtia, mutta ei niin paljon että se pilaisi katselunautinnon. B-luokan näyttelijöiden siloposkisuudesta ja teinimäisyydestä huolimatta näyttely on itse asiassa melko hyvää.
Monet ovat kritisoineet elokuvan irrationaalisuutta ja epärealistisuutta, mutta sellaiset kritisoijat eivät katsoneet elokuvaa loppuun asti. Vaikka asia ei tule ilmi edes elokuvan puoleenväliin mennessä, leffa on mysteeriscifielokuva, eli epärealistisuus on odotettua ja oikeutettua. Puutteistaan huolimatta tässä on kohtalaisen viihdyttävä ja jännittävä pläjäys. OK leffa.
Tohtori Feinstone on hammaslääkäri, jolla on kaikkea. Hammaslääkäriksi Feinstone on suhteellisen menestynyt, hänellä on rahaa ja kaunis vaimo. Kaikki menee hyvin kunnes hän saa vihiä että vaimonsa pettää häntä...
"Hammaslääkäri" on hienoa psykokauhua. Leffa on jännittävä perinteinen ysärileffa. Tykkäsin näyttelijöistä ja juonesta kaikesta yksinkertaisuudessaan. Elokuvassa on puutteita, ja se on melko yksinkertainen, mutta jostain syystä se silti rokkaa. Tykkäsin siitä miten leffa muistuttaa Bret Easton Elliksen American Psychoa omalla oudolla tavallaan. Psykopaattielokuvista kiinnostuville suosittelen katsomaan kulttiklassikko Hammaslääkärin kerran elämässä...
Puolen Hehtaarin Metsän väki kuulee kauheaa töräyttelyä, ja tajuaa heti että Möhköfantti on metsässä. Porukka päättää kokoontua ja aloittaa Möhköfantti-jahdin. Ruu on kuitenkin liian pieni osallistumaan, joten porukka lähtee ilman Ruuta. Ruu haluaa kuitenkin seikkailuun mukaan, ja lähtee salaa metsään...
"Nalle Puh ja Möhköfantti" on ihastuttava lasten piirroselokuva. Leffassa on kivasti musiikkia, ja se on ystävällinen ja iloinen elokuva lasten kanssa katsottavaksi. Leffasta tykkäsi niin minä kuin tytärkin. Söpö Nalle Puh -klassikkotarina, jota suosittelen kyllä kaikille pienille lapsille.
Max toipuilee auto-onnettomuudesta, jossa hän menetti tyttöystävänsä. Maxin isä tarjoaa hänelle yövartijan paikkaa firmastaan, jotta poika pääsisi takaisin jaloilleen. Työpaikan tilat ovat täynnä peilejä, joissa Max alkaa nähdä pelottavia asioita...
Jatko-osat ovat aina jatko-osia. Mirrors 2 ei ole yhtä hyvä kuin edeltäjänsä, mutta kuitenkin yllättävän hyvää ja jännittävää viihdettä. Minussa on hieman spektrofoobikon vikaa, ja tämä jatko-osakin tuppasi olemaan minulle melko pelottava. Säikäytyskohtiakin oli mukavasti, ja leffa kannattaakin katsoa äänet täysillä.
Mirros 2 on suoraan dvd:lle julkaistu elokuva, ja suhteessa matalaan budjettiin se on riittävän hieno ja jännittävä elokuva. Leffassa on montakin typerää epäkohtaa, mutta ei mitään niin suurta mikä pilaisi kokonaisuuden. B-näyttelijät ovat siedeettäviä, mutta onpa leffassa jopa muutama nimikin, kuten Terminator 3:ssakin esiintynyt Nick Stahl, ja joistakin leffoista ja sarjoista tutut Evan Jones ja Emmanuelle Vaugier.
Täällä Pohjantähden Alla on Väinö Linnan romaaniin perustuva elokuva, joka kertoo työläisistä 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Torpparit ja työläiset alkavat puolustamaan oikeuksiaan papisto tuntuu ajavan vain omia etujaan. Pian Suomi taistelee itsenäisyydestä, ja politiikka ja sosialismi valtaa pienen kylän. Seuraavassa hetkessä Suomi onkin jo sisällissodan kynnyksellä...
Täällä Pohjantähden Alla on hyvillä suomalaisnäyttelijöillä varustettu draamaelokuva. Leffa kertoo hienosti monen ihmisen elämän alusta melkein loppuun saakka. Se kertoo myös suomalaisuudesta, Suomen historiasta, ja ehkä rakkaudesta. Vähän yli kolmituntinen leffa on kuitenkin liian pitkä. Näyttely on loistavaa, ja diggasin etenkin Hannu-Pekka Björkmanista ja Ilkka Koivulasta. Kari Ketostakin oli kiva nähdä pienessä sivuroolissa. Puuduttavuudestaan huolimatta varsin hyvä suomalainen elokuva.
Eletään maailmassa, jossa kuolleet heräävät henkiin ihmisiä syöviksi zombieiksi. Pienellä Plom-nimisellä saarella on käynnissä valtataistelu. O'Flynnin suku haluaa tappaa kaikki elävät kuolleet päähän ampumalla, kun taas Moldoonin suku uskoo että zombiet voidaan opettaa syömään muuta kuin ihmisiä. Erimielisyyksistä syntyy verinen sota, ja Moldoon karkoitetaan saarelta. Itsenäinen armeijaryhmä törmää O'Flynniin, ja he matkaavat yhdessä takaisin saarelle etsiäkseen ratkaisua tilanteeseen...
Jälleen uusi zombie-elokuva. Montakohan näitäkin on jo nähty? Survival of the Dead on George A. Romeron tuotos, ja ihan toimiva sellainen. Elokuvaa on kritisoitu epäkohdista ja epä-jännittävyydestä, mutta minusta leffa oli oikein viihdyttävä. Pelottava se ei ollut, sillä missään vaiheessa ei ollut mitään todellista uhkaa yllä. Jännittävä ja mielenkiintoinen leffa oli kuitenkin alusta loppuun.
Vaikka elokuvassa ei ole ketään kovin tunnettua näyttelijää, pidin roolisuorituksista ja roolihahmoista melko paljon. Leffan zombienäkökulma on erilainen, ja tykkään siitä. Elokuva on myöskin suhteellisen hyvin tehty, ja mukana on kivasti myös huumoria. Survival of the Dead on ihan suositeltava zombileffa kaikin puolin.
Vilkas mies Ryan saa puhelinsoiton mystiseltä Jessica Martininilta, joka väittää olevansa kidnapattu ja vankina lukitussa huoneessa. Aluksi hieman skeptinen Ryan tajuaa jutun pian olevan totta, kun kuulee kidnappaajien ääniä huoneesta, ja aikoo auttaa Jessicaa keinolla millä hyvänsä...
Cellurar on melkoisen epärealistinen elokuva, mutta loppujenlopuksi todella viihdyttävä toimintapläjäys. Jaston Statham ei jotenkin istu rooliinsa, mutta on koko elokuvan siedettävä oma itsensä. Tykkäsin elokuvassa etenkin Chris Evansista, jota harmillisen harvoin näkee tämäntapaisissa viihdyttävissä rooleissa. Oli myös ilo nähdä Jessica Bieliäkin, vaikka sivurooli olikin melkoisen lyhyt. Kokonaisuudessaan hyvä elokuva puutteistaan huolimatta.
← 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 277 278 279 280 281 282 283 284 →
Rollen leffaprofiilit löytyvät lähes jokaisesta netin leffapalvelusta, mutta saadaksesi ensimmäisenä tiedon uusista arvosteluista voit pistää seurantaan esimerkiksi Facebookissa, RSS:n tai Twitterin #leffat -hashtagin avulla. Alla olevista palveluista löydät kätevästi leffasuosituksia. Enkkuarviot löytyy Letterboxd:stä.