Rollen leffa-arviot

The Lost Room on reilut neljä tuntia kestävä minisarja, jossa näyttelee melko tuntemattomia näyttelijöitä, paitsi isosiskonsa Dakotan jalanjäljissä kulkeva pikku Elle Fanning, monesta leffasta tuttu Kevin Pollak ja vilahtaapa sivuroolissa myös John Cusackin sisko Ann Cusack. Tämä minisarja on tarinaltaan loistava ja tempaa kyllä mukaansa ensihetkistä lähtien. Jos sinulla on Netflix, rupeapa katsomaan. Olisin voinut katsoa vastaavaa seikkailua pidempäänkin.

"Fearless" on kiinnostava ja jännittävä kung-fu-leffa, jonka pääosassa näyttelee maailmankuulu Jet Li. Pidin elokuvan opetuksesta ja siitä että se ei ollut ihan koko aikaa pelkkää äksöniä. Ip-Manit nähtyäni tämä elokuva on kuitenkin kokenut inflaation, mutta vibat ovat melkolailla samat. Hienoa, upeaa, kaunista historiallista kiinalaistoimintaa, suosittelen.

"City of Life and Death" eli "Nanjing! Nanjing!" on kuvaava ja graafinen vuonna 2009 valmistunut historiallinen sotaelokuva Nanjingin teurastuksesta. Elokuva ei ole tarinallisesti missään vaiheessa kovin miellyttävää katseltavaa, mutta se on äärimmäisen hienosti tehty. Jo pelkkä mustavalkoisuus tuo esille sodan harmauden ja raa'uuden. Näyttely on hyvää, tarina on ahdistavaa kuten pitääkin. Suositeltava elokuva, jos tykkää hyvin toteutetusta sota-ajan kuvauksesta.

"Viisi vuodenaikaa" (Spring, Summer, Fall, Winter... and Spring) on upea korealainen draamaelokuva. Leffassa ei paljon puhuta ja taustamusiikkikin kaikessa olevaisuudessaan on yksinkertaisen kaunista. Elokuva on alusta loppuun kaunista katsottavaa. Yleensä en pidä hitaista elokuvista, joissa ei tunnu tapahtuvan mitään. Tämä elokuva on kuitenkin poikkeuksellinen ja jopa rauhoittava. Jotain taianomaista ja monimerkityksellistä juonessakin on. Leffa osaa ilahduttaa ja surustuttaa. Kummallinen, erikoinen, omaperäinen pakkaus, josta en oikein ihan täysin vielä päässyt jyvälle. Ei mikään huono.

Minun piti mennä ajoissa nukkumaan ja katsoa tätä vain hetken, mutta uppouduinkin katsomaan leffan yhdeltä istumalta läpi. Huh. Tämä ei ole pelkästään elokuva, sillä aihe on äärimmäisen tärkeä. Jos sinulla on yhtään sielua, et pysty katsomaan dokkaria ilman että jotain värähtää sisällä. Kaikessa naiiviudessani nyt uskon suurimman osan ja minusta on uskomatonta miten hallitustasolla asti pystytään salaamaan tapaus, joka ei tuhoa pelkästään delfiinejä, mutta myös ihmisiä (elohopeamyrkytys).

Kyllä minä aina tiesin, että delfiinit ovat erittäin älykkäitä. Tuntuu että ovat jopa ihmistä älykkäämpiä. Ihmiset ovat ääliöitä kun näkevät delfiinin "aina hymyilevänä", vaikka niillä olisi kuinka kurja olla. Ihmiset ovat tyhmiä, tappavat ja kiduttavat jopa omiaan - saati sitten eläimiä. En osaa nähdä yhtäkään delfiiniä pahana otuksena. Ihmisistä sanotaan että kilteimmät ja ihanimmat ihmiset masentuvat herkemmin. Delfiineihin pätee sama - he ovat kaikki kilteimpiä ja ihanimpia.

Suosittelen katsomaan tämän dokkarin. Yksi jännimmistä, herättävimmistä ja järkyttävimmistä vähään aikaan. Jos olet eläinrakas, voit järkyttyä, mutta suosittelen tätä elänrakkaillekin. Levitä tietoisuutta!