Rollen leffa-arviot

Long Shot on erittäin mielenkiintoinen HBO:n minidokumentti. Leffa on ennen kaikkea hyvin tehty, mutta myös liikuttava. Puolituntisen pätkän katsoo helposti ja ihmiset tuntuvat kertovan asiat totuudenmukaisesti. Jälleen yksi osoitus siitä, miten Amerikan oikeuslaitos ei aina osu ihan nappiin.

Satun pitämään Ant-Manista ja siksi pidän myös tästä elokuvasta. Jo "Kultsi kutistin kakarat" -elokuvasta asti ihmisen mikroskooppiseen kokoon pienentäminen on kiehtonut scifielokuvissa ja Ant-Man tekee kaikesta vähintään yhtä kiehtovaa. Pidin myös siitä miten elokuva nivoutuu lopulta yhteen Infinity Warsin aikajanaan. Jos Marvelin toiminta miellyttää, tässä on oikein kelpo pala taas katsottavaksi.

Stefano Solliman ohjaama Sicarion jatko-osa ei jätä kylmäksi, vaikka leffa jääkin hieman edeltäjänsä varjoon. Sinänsä hyvin erilainen tyyliltään verrattuna Villeneuveen ja siksi oli hieman vaikea omaksua että tämä on "samaa sarjaa". Mutta onhan tuosta aikaakin. Ihan mukavaa, mellevää toimintaa ja vähän twistiäkin. Suositeltava pätkä, jos tykkäsit ekasta.

Jukka-Pekka Siilin ohjaama elokuva Cheekistä on laiska esitys. Eniten ehkä ärsytti se, että kaksosista on väännetty identtiset sillä Holma näyttelee sekä Jarea että Jereä. Minusta veljekset ovat aivan eri näköisiä, joten tämä tuntui oudolta. Antti Holma teki nappisuorituksen sekä Jerenä että Jarena, etenkin räppiosuudet olivat vakuuttavia. Hyvä Holma! hän onkin elokuvan suola.

Jotenkin tuntuu että paljon kamaa skipattiin ja sitten toisaalta paljon väännettiin erikseen katsojalle rautalangasta. Tarinasta on tehty jotenkin "rankka", vaikka se ei sitä oikeastaan ole. Kokonaisuutena hyvin pliisu ja kiusallinen leffa katsottavaksi. Rätätätätätätätätätättää, en vähästä väsähdä, tänäänkää jämähdä, äläkä säkään hädässä vähästä kärähdä, jäätävä nälkä räpätä läpällä näppärää läppää, säätää ja vääntää ja pätäkkää käpälään stäkkää, äpärät jäbät tääl känässä vähästä älähtää meitsit määrää ja nää räbät hämärään jättää. Saa tehdä perässä? en tee.

Ai että nautin tätä elokuvaa katsoessa! Jo pelkästään (hyvän) metallimusiikin lisäksi näyttelysuoritukset ovat puhdasta timanttia. Tunnistin myös hahmoista piirteitä itsestäni. Selvästi tutkimustyötä on tehty. Eniten nauratti Pasi aka Xytrax, joka ikinen hänen lausahduksensa sai aikaan tahattomia naurunpyrskähdyksiä. Aivan kuin Encyclopaedia Metallum.

Leffan tarina on leppoisa ja sydämellinen. Vaikka raskaasta musiikista onkin kyse, ihminen on ihminen. Hevi reissu on hauska elokuva, yksi niitä harvoja suomalaisia joissa viina ja kiroilu eivät ole pääosissa. Suosittelen lämpimästi. PS. YouTubesta löytyy muuten ekstramateriaalina myös Jouni Tulkkua, hahah.