Ennen kuin luet, otathan huomioon, että tämä elokuva on katsottu 20.11.2004, joka tarkoittaa sitä että arvostelu on 20 vuotta vanha ja saattaa siitä syystä sisältää vanhahtanutta tekstiä tai kankeaa kielenkäyttöä. Mielipiteeni on saattanut ajan saatossa muuttua ja elokuva saattaa vaatia uudelleenkatselun uusilla aivoilla. Olin arvion kirjoittamishetkellä 16-vuotias.
Eletään aikaa jolloin Kreikan valtakunta kukoisti ja Troija ja Sparta ovat juuri pääsemässä rauhansopimukseen. Mutta kaikki kuitenkin
muuttuu, kun Troijan Paris menee naimaan Spartan Helenin ja vie hänet mukanaan Troijaan. Siitä syttyy suuri sota, jossa Kreikan suuret
nimet, kuten Akhilleus ja Hector jäävät pysyvästi historiaan…
”Läpi aikojen miehet ovat käyneet sotaa. Jotkut vallan, jotkut kunnian ja jotkut rakkauden puolesta. Antiikin Kreikassa kahden
historian legendaarisemman rakastavaisen Troijan prinssin Parisin (Orlando Bloom) ja Spartan kuningatar Helenin (Diane Kruger) intohimo
sai aikaan sodan, joka tuhosi yhden kulttuurin.
Kun Paris varastaa Helenin tämän aviomieheltä Kuningas Menelaukselta (Brendan Gleeson), on kyseessä loukkaus, jota ei voi ohittaa.
Suvun kunnia määrää, että loukkaus Menelausta kohtaan on loukkaus myös tämän veljeä Myceneanin voimakasta kunigasta Agamemnonia
(Brian Cox) kohtaan, joka kokoaa Kreikasta mahtavan armeijan, jonka avulla hyökkää Troijaan palauttaakseen Helenin ja veljensä kunnian.
Todellisuudessa Agamemnonin kunnian tavoittelun takana on hänen kyltymätön ahneutensa – hän haluaa vallata Troijan kasvattaakseen
entisestään jo valtavaa imperiumiaan. Muurilla suojattu kaupunki, jota hallitsee kuningas Prium (Peter O’Toole) ja puolustaa mahtava
prinssi Hector (Eric Bana) on linnoitus, johon yksikään armeija ei ole onnistunut hyökkäämään.
Yksi mies on avain Troijan voittoon tai tappioon – Akhilleus (Brad Pitt), jonka uskotaan olevan mahtavin elossa oleva soturi. Röyhkeä,
kapinallinen ja voittamattomalta vaikuttava Akhilleus ei kunnioita mitään tai ketään. Akhilleuksen loputon kunnian jano johdattaa hänet
hyökkäämään Trjoijaan Agamemnonin joukoissa – mutta hänen lopullisen kohtalonsa määrää rakkaus.
Kaksi maailmaa joutuu sotaan taistellakseen kunniasta ja vallasta. Tuhansia tulee kaatumaan kunnian metsästyksen puolesta. Ja
kansakunta tulee tuhoutumaan rakkauden tähden.
Tällaiset kaukaiseen historiaan tai myytteihin perustuvat elokuvat ovat yleensä hyviä. Kaikkihan ovat kuulleet tarinoita Akilleuksen
kuolemattomuudesta ja hänen haavoittuvasta kantapäästään ja Troijan hevosen tarinasta, joten Akilleuksen kuolema ja osa ratkaisuista oli
vähän ennalta-arvattavaa, mutta ei se mielestäni pilannut elokuvaa, eikä haitannut katsomisnautintoa. Elokuvassa oli hienot lavasteet ja
mahtavat näyttelijät ja suoraansanottuna kaikki näytti juuri siltä miltä historiallisen elokuvan pitääkin, vaikka huhutaankin että
jossakin kohtauksessa jollakin statistilla vilahtaa Niken lenkkarit jalassa.
”Troija on äärimmäisen upeaa katsottavaa ja kuultavaa. Homeroksen heksametrit heräävät henkiin uljaissa joukkokohtauksissa, välimeren historiallisessa maisemassa ja musiikissa. Enimmäkseen toimintaa ohjannut Wolfgang Petersen taitaa mahtipontisen sodankäynnin kuvauksen.” Kokonaisuutena kritisoitu, mutta hieno historiallinen elokuva, jonka jokaisen pitäisi nähdä.
Mistä tämän voi katsoa?
Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!
