Ennen kuin luet, otathan huomioon, että tämä elokuva on katsottu 17.7.2011, joka tarkoittaa sitä että arvostelu on 13 vuotta vanha ja saattaa siitä syystä sisältää vanhahtanutta tekstiä tai kankeaa kielenkäyttöä. Mielipiteeni on saattanut ajan saatossa muuttua ja elokuva saattaa vaatia uudelleenkatselun uusilla aivoilla. Olin arvion kirjoittamishetkellä 23-vuotias.

”Miksi avaruusolento on ruskea Steven Spielbergin elokuvassa E.T.? Ilman syytä. Miksi kaksi hahmoa rakastuvat toisiinsa|hullun lailla Rakkaustarina-elokuvassa? Ilman syytä. Miksi Oliver Stonen JFK-elokuvassa tuntematon henkilö tappaa yhtäkkiä presidentin? Ilman syytä. Miksi Tobe Hooperin loistavassa Texasin moottorisahamurhat elokuvassa hahmot eivät käy vessassa? Tai pese käsiään, kuten ihmiset tekevät oikeassa elämässä? Täysin ilman syytä. Polanskin Pianisti-elokuva on pahempi. Miksi sen miehen täytyy piileskellä ja elää kuin pummi, kun hän soittaa pianoa niin hyvin? Vastaus on jälleen kerran ”ilman syytä”. Voisin kertoa esimerkkejä|monta tuntia. Lista ei lopu. Ette ole luultavasti ajatelleet asiaa, mutta kaikki loistavat elokuvat sisältävät tärkeän perusosan, johon ei ole syytä. Tiedättekö miksi? Koska elämä on täynnä asioita, joihin ei ole syytä. Miksi emme voi nähdä ilmaa ympärillämme? Ilman syytä. Miksi ajattelemme koko ajan? Ilman syytä. Miksi jotkut rakastavat makkaraa ja jotkut vihaavat? Ilman vitun syytä. Hyvät naiset ja herrat, elokuva, jonka näette tänään, on kunnianosoitus perusteettomuudelle, tyylikkyyden tärkeimmälle tekijälle.”

Tämä on niitä leffoja, joiden nimi olisi voinut olla suosiolla ”Tappajakumirengas”, eikä se olisi muuttanut elokuvaa yhtään huonommaksi. Leffan ensimmäiset ja viimeiset sanat selittävät hyvin mistä tässä elokuvassa on kyse (klikkaa ”Juoni piilotettu” -linkkiä nähdäksesi). Elokuvan tapahtumille ei ollut kirjaimellisesti mitään syytä ja se selitettiin jo heti ensimmäisessä kohtauksessa. Ihan hyvä että selitettiin, muuten elokuva olisi ollut vieläkin typerämpi. Leffa on täynnä randomeja tapahtumia, mikä tekee siitä ehkä hieman koomisen, mutta huonon siitä tekee tapahtumien hölmöys, tapahtumien ideaköyhyys ja vähyys kokonaisuutena. Huumoripitoista settiä löytyy, mutta elokuva uppoaa oikeasti hyvin harvalle – jos kenellekään.

Rubberin pointti on ehkä juuri se, että siinä ei ole pointtia. Se yrittää kovasti painottaa sitä että elämässä muutenkin tapahtuu asioita, joille ei ole mitään syytä. Leffan katsomisen jälkeen oli kuitenkin niin kovin turha olo, kun aikaa oli mennyt hukkaan eikä mikään oikeastaan muuttunut. Itse asiassa yleensä tykkään mindfuck-leffoista kovinkin, mutta tämän elokuvan suurimpia kompastuskiviä oli sen hidastempoisuus. Ehti kyllästyä moneen otteeseen ja teki mieli jättää leikki kesken…

Irrationaalisuus ei ole ongelma ja sillä voi kääntää elokuvan jopa hyväksi. Löyhä idea, täydellinen pointittomuus, katsojan tyhmänä pitäminen ja näyttelijöiden riittämättömyys riittää kuitenkin upottamaan katselukokemuksen pohjamutiin. Jokainen voi keksiä tarinan jossa ei ole mitään helvetin järkeä ja Rubber on juuri sellainen aivopieru jonka olisin itsekin voinut toteuttaa.

Rubberilla on omat hupaisat hetkensä, mutta se nappaa varmasti tuhat kertaa paremmin kun sen katsoo äärimmäisen väsyneenä tai helvetinmoisessa humalassa. Soundtrack oli hyvä ja elokuva oli ihan hyvin tehty. Muuten en suosittele kenellekään. Ö-laarin leffaksi yllättävän hyvä, mutta suuren skaalan mittapuun läpi katsottuna kuraa, jota juuri ja juuri jaksaa selvinpäin katsoa. Katso kännissä kaveriporukalla, muuten jätä suosiolla väliin.

Mistä tämän voi katsoa?

Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!