Ennen kuin luet, otathan huomioon, että tämä elokuva on katsottu 2.3.2009, joka tarkoittaa sitä että arvostelu on 15 vuotta vanha ja saattaa siitä syystä sisältää vanhahtanutta tekstiä tai kankeaa kielenkäyttöä. Mielipiteeni on saattanut ajan saatossa muuttua ja elokuva saattaa vaatia uudelleenkatselun uusilla aivoilla. Olin arvion kirjoittamishetkellä 21-vuotias.

Romulus, My Father kertoo Raimond-pojasta ja hänen romanialaissyntyisestä isästään Romuluksesta, jotka elävät vaikealla 50-luvulla kuivassa Austraaliassa. Raimondin äiti on avioliitostaan välinpitämätön, ja harrastaa muita ihmissuhteita. Vanhempien kamppaillessa ihmissuhdesotkuissa perhe yrittää pysyä koossa. Ihmissuhteet eivät ole onnistuakseen, ja Raimond joutuu olemaan sotkun keskipisteessä…

Romulus kertoo ennen kaikkea isän ja pojan suhteesta, anteeksiannosta, ja rakkaudesta. Elokuvan äiti on liian välinpitämätön ja itsekäs perhenaiseksi, eikä aiheuta muuta kuin harmia miehelleen ja lapselleen. En tiedä miksi jotkut tekevät noin, pisti ihan vihaksi. Ja sitten myöhemmin anellaan, vaikka alunperin kaikki oli ihan omaa syytä.

Leffa herätti ajatuksia ja oli varsin mielenkiintoinen. Kertoi tosielämästä hyvinkin paljon, ja elokuva on kuin onkin Raimon Gaitan kirjoittama tositarina, mikä yhä vahvistaa sitä että tämä on jokapäiväistä elämäämme… kaikki lähtee meistä itsestämme. Jokainen tekee valintoja, toiset vääriä, toiset oikeita. Epäonnen, itsekkyyden, rakkauden tai muun vastaavan asian tuomat valinnat voivat johtaa jopa kuolemaan. Elokuva oli surullinen opetus elämästä. Pääosissa Eric Bana, Marton Csokas (tuttu mm. Lord of the Ringistä, í†on Fluxista, ja Timelinen mieleenpainuva rooli Sir De Kerenä).

Mistä tämän voi katsoa?

Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!