Rollen leffa-arviot

Juoni piilotettu.

Stefano Solliman ohjaama Sicarion jatko-osa ei jätä kylmäksi, vaikka leffa jääkin hieman edeltäjänsä varjoon. Sinänsä hyvin erilainen tyyliltään verrattuna Villeneuveen ja siksi oli hieman vaikea omaksua että tämä on "samaa sarjaa". Mutta onhan tuosta aikaakin. Ihan mukavaa, mellevää toimintaa ja vähän twistiäkin. Suositeltava pätkä, jos tykkäsit ekasta.

Juoni piilotettu.

En tiedä miten tämä klassikko on mennyt ohi. The Patriot on pitkä elokuva, mutta sitäkin viihdyttävämpi. Mel Gibson tekee vahvan suorituksen. Leffassa nähdään myös Heath Ledger, Jason Isaacs, Tom Wilkinson ja monia muita. Rankka historiallinen toiminta-draamaelokuva.

Juoni piilotettu.

Olen jo seonnut laskuista, enkä varmasti ole nähnyt ihan jokaista Fast & Furious -elokuvaa. The Fate of the Furious on kuitenkin toimivaa viihdettä, vaikka aiemmista ei muistaisikaan mitään. Leffassa on upeaa kaahailuäksöniä, aseita, mäiskettä sekä hauskaa huumoria. Uskallan suositella.

Juoni piilotettu.

Patriots Day on hyvin kuvattu, mukaansatempaava jännitysdraama. Mark Wahlbergin hahmo on jotenkin ärsyttävä, mutta sitä lukuunottamatta elokuva on tapahtumiltaan niin järkyttävä kuin muistinkin. Elokuvassa on positiivinen viba tapahtumien luonteesta huolimatta, josta iso plussa. Suositeltava filmi.

Juoni piilotettu.

Sicario on hidastempoinen, realistinen trilleri, jonka pääosassa loistavat Emily Blunt, Benicio Del Toro ja Josh Brolin. Leffa ei ole tyypillinen äksönifilkka, eli äkkiseltään paljon ei tapahdu kerralla. Näyttely on taidokasta, juoni- ja hahmokehitys mukavan palastelevaa. Synkkä, rankka ja erittäin taitavasti kuvattu. Elokuva on erilainen ja taidokkaasti tehty ja siksi pidin siitä kovasti.

Juoni piilotettu.

Riot On! on tarinaltaan käsittämätön. Myötähäpeältä ja naurulta ei voi välttyä dokkaria katsoessa. Itse dokumenttielokuva on järkyttävän surkeasti tehty, mikä jopa syö tarinankerrontaa, mutta kokonaisuutena setti on hyvin kiteytetty. Suosittelen, jos yrittäjätarinat tai katastrofielokuvat kiinnostavat.

Juoni piilotettu.

The Chariot on asetelmiltaan mielenkiintoinen elokuva, mutta epäkohdat nyppivät melko alusta asti. Ennalta-arvattavuutta löytyy vähän liikaakin ja näyttely on keskinkertaista. Matalan budjetin elokuvaksi ihan katsottava, mutta melko ö-laaria loppupeleissä. Tämän katsomatta jättäminen ei ole mikään menetys.

Juoni piilotettu.

Huh. Vau. Nuo olivat ensimmäiset kaksi sanaa jotka tulivat mieleen lopputekstien välähtäessä ruutuun. Warrior on uskomattoman hieno katselukokemus. Elokuva naurattaa, riemastuttaa, itkettää, jännittää, viihdyttää, hämmentää, masentaa, opettaa. Leffa on kaikkea sitä mitä elokuvan pitääkin olla; ajatuksia herättävä, inspiroiva, kiinnostava, jännittävä, visuaalisesti, kuvaustavaltaan ja tarinankerronnaltaan kauniisti, huolella ja taitavasti rakennettu.

Warrior on eritoten hieno draama, rankka kuvaus elämästä ja perhesuhteista. Ei haittaa, vaikkei tietäisi kamppailulajeista yhtään mitään, sillä tappelun keskeisin ydin piilee hahmojen välisissä suhteissa. Pienistä kliseistä välittämättä ja oleelliseen keskittyessä, juoni on hienosti rakennettu. Tiedän, olen herkkis, mutta tämä taitaa olla ensimmäisiä elokuvia jotka ovat toistuvasti saaneet ison miehen kyynelehtimään useampaan otteeseen saman elokuvan aikana. Nick Nolten hahmo on vaan kertakaikkiaan kestämättömän liikuttava. Loistavaa näyttelytyötä.

Elokuva vaikutti minuun niin monella tapaa. Se muistutti joistakin kokemistani asioista, elämän raadollisuudesta ja realiteeteista ylipäätään. Warrior on realistinen. Elämä on taistelu, jota kannattaa taistella, vaikka joutuisi taistelemaan läheistä vastaan voittaakseen hänet puolelleen. Mikään sellainen taistelu ei ole turha. Opettavainen, inspiroiva, upea elokuva. Kyynelkanavat tyhjänä, sieluun ammennettu pala draamaelokuvahistorian kauneutta. Yksi suositeltavimmista sporttileffoista vähään aikaan.

Juoni piilotettu.

Rio on varsin värikäs ja tuore animaatioelokuva. Tykkäsin leffasta, vaikka juoni muistuttaakin erehdyttävästi Madagascarin ja muiden vastaavien leffojen kuvioita. Jesse Eisenbergin ääni sopii Blulle, vaikka siihen oli aluksi vähän totuttelemista Facebook-roolin myötä. Muissakaan rooleissa ei ollut moitittavaa. Pidin etenkin musiikkiosuuksista. Pieni tyttöni tykkäsi leffasta myös. Piristävä animaatiopläjäys koko perheelle.

Juoni piilotettu.

Painajainen Elm Streetillä 3 on oikeasti paljon parempi kuin kakkososa, ja yltää hyvin likeelle ensimmäistä elokuvaa. Yleensä kolmannet osat ovat surkeita, mutta tämä on oikea helmi. Leffa paljastaa pääjuonesta yksityiskohtia ja taustoja, ja vihdoinkin juonen pienimmätkin palaset tuntuvat selviävän. Elokuva on myös mukavan psykedeelinen, ja siinä on hienoja fantasiaelementtejä joukossa. Tykkäsin!

Juoni piilotettu. Elokuvan nimi "Seksihullun päiväkirja" kertoo jo aika paljon itse elokuvasta. Leffa sisältää ehkä eniten seksiä mitä olen nähnyt tavallisessa elokuvassa, ja jotkut kohtaukset jopa rikkovat eroottisen elokuvan ja softcore-pornon välistä rajaa. Leffan idea ei ollut oikein makuuni, sillä suurinosa elokuvasta oli lässynlässyndraamaa tekotaiteellisilla seksikohtauksilla höystettynä. Yllättävää kyllä, tämä on enemmän naisten elokuva.

Juoni piilotettu.

Huh huh ja hyh hyh mikä elokuva. Yleensä en tykkää järkyttävistä ja shokeeraavista mindfuck-draamoista, mutta tässä näyttely ja konteksti oli jotain ainutlaatuista. Leffa käsitteli erittäin ahdistavia, järkyttäviä, ja arkoja aiheita, mikä teki siitä oudosti hyvin mukaansatempaavan. Elokuva kertoi paljon traumoista, niistä koituvista oireiluista, pedofiliasta, homoseksuaalisuudesta, seksuaalisuudesta, sekä tavallaan myös ihmismielestä. Leffaa katsellessa monesti loksahti suu auki, ja ajoittain joutui jopa irvistelemäänkin epäuskon vallitessa.

Mysterious Skin on juoneltaan melko odottamaton ja yllättävä. Elokuva onnistuu jotenkin säväyttämään. Pistää ihmettelemään, ja miettimään kyseisiä aihealueita, lapsen mieltä, ihmismieltä, ja ihmisen seksuaalisuutta. Mikä on mahdollista, mikä ei ole mahdollista, mistä mikäkin johtuu, miksi asiat ovat niin kuin ovat. Elokuva oli loppupeleissä melko masentava, mutta sellaiset jotenkin uppoavat minuun. Tuli hieman etäisesti mieleen Brokeback Mountain, ja Boys Don't Cry. Näyttelijäsuoritukset olivat kokonaisvaltaisesti huikeita. Ennalta-arvaamaton ja upea draama, vaikka sisällöltään onkin järkyttävä ja arvelluttava.

Juoni piilotettu.

Oli kyllä ihan Quentin Tarantinon näköinen elokuva. Ei vain sillä että se käsitteli jälleen kostoa, vaan se oli myöskin raaka. Leffa on selkeästi yliarvostettu, sillä ainakaan minun mielestäni se ei ollut viiden tähden arvoinen. Elokuvassa oli liikaa puhetta, ja liian vähän toimintaa. Elokuvassa oli paljon tarantinomaista mustaa huumoria, eli leffassa pystyi nauramaan raakuuksille ja "huonoille" repliikeille. Brad Pitt ei ollut niin hyvä kuin mitä odotin... oli semmoinen vaikutelma että hän olisi näytellyt elokuvassa vastoin tahtoaan. Mutta ihan hyvä se kai oli. Ei ainakaan mikään kovin huono. Katso pois.

Juoni piilotettu.

Elokuva Benjaminin tarinasta on värikäs ja monipuolinen, mutta mielestäni turhan yliarvostettu. Elokuvaa on verrattu Forrest Gumpiin, mutta tämä ei ollut aivan niin hyvä, eikä nämä elokuvat ole yhtään samanlaisia. Suoraan sanottuna The Curious Case of Benjamin Button oli iso pettymys. Elokuva kesti noin kolme tuntia ja sitä oli ajoittain puuduttava seurata. Tarina oli hidas eikä tuntunut välillä etenevän mihinkään. Teatterista ulos astuessani olin enemmän helpottunut kuin tyytyväinen.

Toisaalta elokuva herätti paljon ajatuksia, mikä on aina hyvä merkki. Sitä rupesi miettimään omaa elämäänsä ja omia ihmissuhteita, ja koko ajatusta. Elokuva sisälsi myös paljon asiaa ja ajatuksia. Toisaalta rupesi ahdistamaa se miten lyhyt elämä loppujenlopuksi onkaan. Maskeeraus ja toteutus elokuvassa oli aivan käsittämättömän hienosti tehty, mutta aina pelkät puitteet eivät riitä. Olisin toivonut enemmän kohtauksia Benjaminin viimeisistä vuosista, siitä kun hänen ulkomuotonsa nuoreni. Olisin toivonut myös monille selvittämättömille asioille edes jonkinlaisia selityksiä. Moni asia myös vaikutti niin irralliselta... liikaa selvittämättömiä asioita ja epäkohtia.

Mutta toisaalta ja kokonaisuutta katsottaessa The Curious Case of Benjamin Button on hyvä elokuva, mutta ei sen enempää eikä vähempää. Cate Blanchett ja Brad Pitt olivat rooleissaan hyviä. Elokuva kertoi hyvin tarkasti koko Benjamin Buttonin elämän, mutta jonkun elämänkerran katsominen näin tarkasti on melko puuduttavaa hommaa. Ne ketkä eivät elokuvasta tykänneet, eivät tykänneet juuri sen pitkäveteisyyden takia. Rakkaustarinaa on kritisoitu, sillä sekin (muiden asioiden lomassa) jätettiin pitkälti selittämättä. Olen vähän samalla linjalla.

Elokuvan kerrontatapa muistuttaa Titanicia. Vanha mummo kertoo nuoruusvuosistaan ja näkee takaumia kuolinpedillään. Ensimmäiset puolitoista tuntia oli ihan katsottavaa, mutta asiat tapahtuivat jotenkin niin ilman pointtia. 17-vuotias poika näyttää ja käyttäytyy kuin kuusikymppinen papparainen, ja yht'äkkiä päättää lähteä matkalle tutkimaan maailmaa; tässä vaiheessa tuli jo paljon kysymyksiä; miksi? mikä pointti? Kysymys jää häilymään ilmaan. Suosittu ja yliarvostettu elokuva. Silti ihan ok, joissakin puitteissa.

Juoni piilotettu.

Varsin köyhä autoiluelokuva...