Ennen kuin luet, otathan huomioon, että tämä elokuva on katsottu 7.1.2014, joka tarkoittaa sitä että arvostelu on 10 vuotta vanha ja saattaa siitä syystä sisältää vanhahtanutta tekstiä tai kankeaa kielenkäyttöä. Mielipiteeni on saattanut ajan saatossa muuttua ja elokuva saattaa vaatia uudelleenkatselun uusilla aivoilla. Olin arvion kirjoittamishetkellä 26-vuotias.

86-vuotias Irving Zisman lähtee viemään tyttärenpoikaansa Billyä oikean mulkkuisänsä luokse ajamalla osavaltioiden läpi. Matkalla pappa tajuaa, että pojalle on sittenkin parasta jäädä hänen huomaansa…

Muistan nähneeni tuon pappahahmon joissakin vanhoissa Jackasseista enkä voinut malttaa olla katsomatta kokonaista leffaa hänestä. Tykkäsin elokuvasta erittäin paljon ja moni kohta nauratti niin etten pysynyt tuolillani. Johnny Knoxville näyttelee niin hyvin, että viilaa ihmisiä ihan kunnolla linssiin, mutta etenkin pikkupoika Jackson Nicoll ansaitsisi Oscarin. Ehkä olen lapsellinen, mutta tämä elokuva oikeasti nauratti. Mukaan mahtui toki myös pari hieman huonompaa vitsiä, mutta alusta asti leffa viihdytti kuten pitikin. Suosittelen.

Mistä tämän voi katsoa?

Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!