Ennen kuin luet, otathan huomioon, että tämä elokuva on katsottu 3.10.2009, joka tarkoittaa sitä että arvostelu on 15 vuotta vanha ja saattaa siitä syystä sisältää vanhahtanutta tekstiä tai kankeaa kielenkäyttöä. Mielipiteeni on saattanut ajan saatossa muuttua ja elokuva saattaa vaatia uudelleenkatselun uusilla aivoilla. Olin arvion kirjoittamishetkellä 21-vuotias.

Connor Mead on tunnettu valokuvaaja, ja naistennaurattaja. Mies on kasvanut setänsä hoivissa menetettyään vanhempansa. Särjettyään ensimmäisen kerran sydämensä, Connor menettää uskonsa rakkauteen. Naiset, eli vapaa seksi ja sitoutumattomuus on miehen melkeinpä ainoita harrastuksia. Kaikki kuitenkin muuttuu kun kuollut setä ja oppi-isä palaa haamuna kummittelemaan Connorille ex-tyttöystävien myötä, ja korjaa virheensä opettamalla Connorille jotain rakkaudesta…

Leffa oli yllättävän viihdyttävä! Se pureutui aiheeseen, joka on oikeasti nykypäivää. Leffassa vertaillaan kivasti irtosuhteita vakituisiin suhteisiin, sekä pohditaan rakauden ja sitoutumisen merkitystä. Leffa toi juuri sen pointin esille mitä itsekin kannatan; loppupeleissä seksi sisältää tunteita ja rakkautta vaikka sitä kuinka yrittäisi kiistää, ja vaikka kuinka ”tunteettomasti” ”pelataan peliä”, niin tunteetonta ja näin ollen rakkaudetonta seksiä ei ole olemassakaan. Irtosuhteet satuttavat tavalla tai toisella.

Leffan näyttelijäsuoritukset olivat loistavia. Pidin etenkin Matthew McConaugheyn ja Michael Douglasin rooleista. Leffa osasi naurattaa, itkettää, ja hämmästyttää. Se keskittyi pitkälle tosielämään, mutta oli sitäkin piristävämpi pakkaus. Leffassa on myös käytetty lempielementtiäni: aikamatkustus. Tämä on varma valinta leffaillaksi!

Mistä tämän voi katsoa?

Saitko leffavinkin? Tarjoa kirjoittajalle kahvit kiitokseksi!