Anorexia nervosa

Kirjoittanut . Liittyy aiheisiin , , , , , , , .

Arkistomatskua

Otathan huomioon, että tämä on yli 10 vuotta vanha artikkeli, joten sisältö ei ole välttämättä ihan ajan tasalla. Olin artikkelin kirjoittamishetkellä 21-vuotias.

Anorexia Nervosa on suhteellisen hyvä black metal bändi, mutta itse konseptissa ei ole mitään hyvää. Selailin blogeja blogilistassa ja jäin lueskelemaan anorektikkojen blogeja jostain kumman syystä. On niin hassua miten heidän tekstinsä aiheuttavat erilaisia tunteita. Ärsyttää, kun kaloreita lasketaan jokaiseen blogimerkintään. Surettaa, kun eivät huomaa omaa kuihtumistaan. Ahdistaa, kun ei voi auttaa. Hämmentää, asiat, joista en tiennytkään aiemmin.

Pistää miettimään, mikä ihme ajaa tuollaiseen. Itsetunto täytyy olla erittäin huono, mielenterveys vaakalaudalla ja minäkuva täysin vääristynyt. Tietyllä tapaa ei ihmekään, sillä televisio ja media on täynnä näitä huippumalli haussa -juttuja ja muuta kuraa, jotka pyrkivät naisen täydellisyyteen (tosin mieskin voi sairastaa anoreksiaa, mutta se on paljon harvinaisempaa, koska tyypillinen mies ei katso ulkonäköään kuin nainen). Kaikista hassuinta ja oudointa on se, että yleensä nuo ihmiset ovat sellaisenaan kauniita ja tavallisia. Jokin heidän menneisyydessään kokema raaka henkinen väkivalta tai muu vastaava on aiheuttanut itsetunnon rajun alamäen ja minäkuvan vääristymän… masennus liittyy anorexiaan erittäin paljon.

Nimeltämainitsematon tuttu kärsii alkaneesta anoreksiasta tai ainakin vähintäänkin minäkuvan rajusta vääristymästä. Aina tulee linkkejä sivuille, joilla esiintyy liikalaihoja naisia ja sitten perään voihkaisuja ”kunpa olisin tuollainen”. Tämä googlella löytyvä kuva kertoo mitä anoreksiatapauksissa vääristynyt minäkuva todella on. Minusta peilissä näkyvä tyttö on ihan söpö tuollaisenaan. Suorastaan ärsyttää se laihuuden ihannointi.

Hoitamattomana anoreksiaa sairastavat kuolevat lopulta melko varmasti. Anorexia nervosa on erittäin vaikea ja vakava syömishäiriö, johon syvälle joutuneen on todella vaikea päästä pois – ainakin yksin.

Muistan erään rinnakkaisluokkalaiseni yläasteelta, joka kävi myös samaa lukiota. Nimen olen jo unohtanut, mutta näin häntä joka päivä. Muistan hänen luonteensa, kovin ujo ja hiljainen, myös ääneltään. Hänellä ei ollut paljoa kavereita ja näin häntä usein omissa oloissaan. Yläasteella hän oli ihan tavallinen tyttö, mutta lukiossa huomasin hänen laihtuneen. Pian huomasin hänen laihtuneen rajusti. En saanut silmiäni irti niistä luisista sormista, jotka näyttivät äkkiseltään katsottuna yhtä paksuilta (vai pitäisikö sanoa ohuilta) kuin kynä jota sormet pitelivät. Farkut eivät enää näyttäneet hyvältä hänen jaloissaan, sillä ne tuntuivat koko ajan tippuvan hänen päältään. Tuntui ettei vaatteiden alla ollut enää paljoa mitään muuta kuin luuhenkari. Hän näytti aaveelta ja minua pelotti. Äänikin tuntui kuihtuneen entisestään.

En tiedä mitä tytölle kuuluu nykyään, häntä ei ole näkynyt. En vain ymmärrä. Surettaa ja hämmentää. Joku auttakaa näitä ihmisiä.

Kuva Roni Laukkarisesta

Roni Laukkarinen

Kirjoittaja on 30-vuotias elämäntapanörtti, ammatiltaan yrittäjä itse perustamassaan digitoimistossa ja SaaS-palvelua kehittävässä startupissa, verkkosivujen tekijä, sosiaalisen median asiantuntija ja koukussa kirjoittamiseen 5-vuotiaasta. Suurin osa päivästä kuluu hevimusiikin ja koodaamisen parissa, mutta arkea piristyttää myös vaimo ja kaksi lasta. Twitter, leffat ja erikoisoluet lähellä sydäntä.

Lue Rollesta lisää

Reaktiot

Vaadittu kenttä

 

3 kommenttia

  1. MedicFinland

    Tuo on niin karmeaa, että joku näkee itsensä peilistä läskinä, jos on vähän pyöreitä muotojakin. Itse tosin voin sanoa sortuneeni nykyään vähän kanssa samaan arvosteluun, mutta kiitän Jumalaa siitä, että en ole lähtenyt mitään tuollaista toteuttamaan.

    Hyviä mielipiteitä sulla.

  2. tms_

    ”Joku auttakaa näitä ihmisiä.”

    Niimpä. :(

    Pari vuotta sitten (kun vielä) harrastin lenkkeilyä melko säännölliseti. Melkein joka kerta juoksi verenmaku suussa vastaan eräs tällainen langanlaiha nuori tyttö. Tuntui niin pahalta…

  3. Suomi on surullinen maa | Rollemaa.org

    […] aiemmin anoreksiablogikohtaamisista. Blogilistan avainsanojen kautta päätyy aina vain murheellisimpien blogien tekstejä selaamaan. […]